Kryptovaluutoilla tehdyistä kaupoista saadut verotulot nousivat viime vuonna ennätystasolle. Verottaja keräsi viime vuonna tehdyistä kryptokaupoista vajaan 140 miljoonan euron verotulot.
Verottajalle ilmoitettujen lukujen mukaan suomalaiset myivät viime vuonna kryptovaluuttoja yli 2,14 miljardin euron edestä. Vuonna 2020 vastaava summa oli 190 miljoonaa euroa.
Kryptovaluuttojen hinnat nousivat viime vuonna moninkertaisiksi, mikä näkyy myös verottajan luvuissa.
Suomalaiset tekivät nousumarkkinoilla lähes 460 miljoonan euron voitot, mikä on lähes 15 kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä summasta verottaja ottaa pääomaveron verran, eli 30 prosenttia.
Tänä vuonna vastaavia voittoja ei välttämättä ole luvassa. Kryptovaluuttojen hinnat lähtivät jyrkkään laskuun marraskuun puolen välin jälkeen ja tällä hetkellä monien kryptojen hinta on alle puolet viime vuoden huippulukemista.
Ilmoitusten määrät kasvussa
Viime vuonna kryptotulonsa verottajalle ilmoitti reilut 12 700 henkilöä, mikä on yli kolminkertainen määrä toissavuoteen verrattuna.
Verohallinto kuitenkin uskoo, että merkittävä osa kryptokaupoista jää yhä ilmoittamatta. Aiemmin verohallinto on arvioinut, että ilmoitusvelvollisten todellinen määrä on jopa noin 150 000.
– Vaikuttaa siltä, että varsinkin ne henkilöt, joille on muodostunut toiminnastaan tappiota, eivät ilmoita luovutuksiaan verotukseen. Sinällään tappiollisetkin luovutukset kannattaisi ilmoittaa, koska tappiot voi vähentää verovuonna ja seuraavina viitenä vuotena muodostuvista luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista, sanoo ylitarkastaja Timo Puiro Verohallinnosta.
Viime vuonna kryptotappioita verottajalle ilmoitettiin vajaan 5,7 miljoonan euron edestä. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös louhinta on veronalaista tuloa
Kryptovaluutoilla käytävän kaupankäynnin lisäksi verottajalle pitää ilmoittaa kryptojen louhinnasta saadut tulot. Louhinta on menetelmä, jossa käyttäjä osallistuu kryptovaluuttaa ylläpitävän lohkoketjun varmistamiseen. Tästä toiminnasta hän saa palkkioksi kyseistä kryptovaluuttaa.
Eri lohkoketjut hoitavat varmistamisen eri tavalla, mutta yleisimmät menetelmät ovat työtodistus (proof-of-work) ja osuustodistus (proof-of-stake).
Maailman ensimmäinen kryptovaluutta Bitcoin toimii työtodistus-prosessilla, jossa lohkoketjun varmistaminen tapahtuu monimutkaisten laskutoimitusten avulla. Tässä menetelmässä louhija luovuttaa laskentatehoa laskutoimituksen ratkaisemiseksi ja lohkoketjun todentamiseksi.
Tällä menetelmällä saadut tulot verottaja katsoo ansiotuloiksi.
Osuustodistuksessa käyttäjä liittyy lohkoketjuun osakkaaksi lukitsemalla omistamaansa kryptovaluuttaa verkoston käyttöön. Tässä mallissa lohkoketjun varmistaminen tapahtuu osakkaiden toimesta.
Kryptovaluutoista muun muassa Solana ja Cardano käyttävät tätä menetelmää. Maailman toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum on myös siirtymässä tähän malliin.
Osuustodistuksella saadut tulot verottaja katsoo pääomatuloiksi.
– Verotuksessa katsotaan, että kyse on olemassa olevaan varallisuuteen eli aiemmin omistettuun virtuaalivaluuttaan suoraan perustuvasta tulosta, jolloin lisänä saadun virtuaalivaluutan arvo verotetaan pääomatulona, Puiro kertoo.
Louhintakulut voi vähentää verotuksesta
Noin 1 400 henkilöä teki verottajalle ilmoituksen viime vuonna toteutetusta louhinnasta. Heidän ilmoittamansa nettotulot olivat noin 2,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 louhimisesta ilmoituksen teki noin 240 henkilöä ja nettotulot olivat noin 340 000 euroa.
Yleisesti verottaja tulkitsee louhinnan harrastustoiminnaksi. Useissa tapauksissa louhija saa myös esimerkiksi palkkatuloja.
Verolain mukaan harrastustoiminnasta aiheutuneet kulut voidaan vähentää toiminnasta saaduista tuloista. Työtodistus-louhinta vaatii tehokkaita prosessoreja, jotka kuluttavat paljon sähköä. Sekä laitteiston hankintahinnan että sähkönkulutuksen voi vähentää verotuksesta.
Viime vuodelta pääsääntöisesti louhintaan kohdistuvia vähennyksiä ilmoitettiin verottajalle 2,8 miljoonalla eurolla.
– Harrastustoiminnasta kuluja saa vähentää vain tulon määrään asti. Tämän vuoksi vuodelle kohdistuvat todelliset kulut voivat olla suuremmat kuin tulot ja tällöin tämä 2,8 miljoonaa euroa voi olla jopa liian pieni summa verrattuna tosiasiallisiin syntyneisiin kuluihin, Puiro sanoo.
Loppuvuonna nousuun lähtenyt sähkön hinta ja samalla laskuun kääntyneet kryptomarkkinat ovat tehneet kryptojen louhinnasta kalliin harrastuksen. Puiro kuitenkin muistuttaa, että harrastustoiminnasta verovuonna vähentämättä jääneet kulut voidaan vähentää seuraavina vuosina kertyvistä louhinnan tuloista.
Lue myös: