Vantaan vankilassa tammikuussa tapahtuneen epäillyn henkirikoksen syytteitä käsiteltiin tänään torstaina viimeistä päivää Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla.
19-vuotiasta ja 23-vuotiasta miestä syytetään Vantaan vankilassa samassa sellissä vankina olleen nuoren miehen törkeistä raiskauksista ja murhasta. Syytteiden mukaan uhriin kohdistettiin kidutuksenomaista väkivaltaa kahden päivän ajan.
Uhri löytyi kuolleena matkasellistä aamulla 27. tammikuuta. Syytetyille vaaditaan elinkautisia vankeusrangaistuksia.
Oikeudessa kuultiin tänään osapuolten loppulausunnot, eli heidän näkemyksensä tapahtuneista rikoksista ja rangaistuksista.
Syyttäjät: Miehet murhasivat uhrin yhdessä
Syyttäjien loppulausunnon mukaan teoista ei jää varteenotettavaa epäilystä. Riidanalaista on se, osallistuivatko molemmat syytetyt henkirikokseen.
Kaikkiaan surmasellissä oli tekojen aikana kuusi henkilöä, joista yksi oli uhri, kahta syytetään murhasta ja kolmea muuta on kuultu todistajina.
Kolme samassa sellissä ollutta todistajaa ja 19-vuotias syytetty ovat kertoneet 23-vuotiaan syytetyn osallistuneen väkivaltaan ja uhrin kuoliaaksi tukehduttamiseen.
Oikeudessa 19-vuotias muutti kertomustaan ja otti syyt uhrin tukehduttamisesta niskoilleen. Syyttäjien mukaan tämä johtuu 23-vuotiaan syytetyn hyökkäyksestä oikeudenkäynnin ensimmäisenä käsittelypäivänä.
– Siinä on selkeä syy-yhteys, aluesyyttäjä Emilia Ilander-Raulahti toteaa loppulausunnossa.
Syyttäjän mukaan samassa sellissä olleiden todistajien kuvaukset tapahtumista ovat luotettavia. Yhdellä todistajista ei ole muiden kanssa yhteistä kieltä, eivätkä he tunteneet toisiaan etukäteen. Syyttäjän mukaan heillä ei ole mitään syytä kertoa muuta kuin totuus sellin tapahtumista.
Syyttäjien loppulausunnon mukaan syytetyt surmasivat uhrin yhdessä. Hän olisi voinut kuolla väkivallasta saamiinsa vammoihin ilman tukehduttamistakin. Tukehduttaminen oli syyttäjien mukaan sadistisen tekokokonaisuuden päätös, mutta he katsovat kaiken väkivallan osaksi murhaa.
– He ovat yhdessä keskustelleet siitä, miten sitkeä uhri on eikä hän kuole millään. Meidän mielestämme molemmat ovat osallistuneet yhdessä tekemiseen, Ilander-Raulahti sanoo.
Syyttäjä: Uhrille aiheutettiin tarkoituksella tuskaa
Syyttäjien mukaan teko täyttää kaikki murhan kriteerit. Se on ollut suunnitelmallinen, erityisen raaka ja julma sekä vakaasti harkittu. Syyttäjien mukaan teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Vakaa harkinta syntyi syyttäjien mukaan teon aikana. Väkivalta jatkui pitkään, joten syytetyillä oli useita tunteja aikaa päättää toimia toisin. Suunnitelmallisuudesta kertoo puolestaan se, että teko yritettiin lavastaa itsemurhaksi. 19-vuotias syytetty käytti teon aikana kumihanskoja.
Syyttäjien mukaan syytetyt eivät voi vedota itse itselleen aiheuttamaansa kiihtymystilaan lieventävänä seikkana. Uhri ei toiminnallaan aiheuttanut syytetyille kiihtymystä. Hän oli todistajien mukaan hiljainen ja kiltti.
– Tässä on aiheutettu tarkoituksellisesti uhrille kovia tuskia. Teossa on käytetty päättäväisyyttä ja poikkeuksellisen sitkeää surmaamispyrkimystä. Tämä on jopa murhana poikkeuksellisen raaka ja julma teko, Ilander-Raulahti toteaa.
Syyttäjä: Uhri raiskattiin törkeästi
Syyttäjien loppulausunnon mukaan myöskään törkeistä raiskauksista ei jää varteenotettavaa epäilystä. Molemmat syytetyt ovat poliisin esitutkinnassa myöntäneet teon kuvauksen. 23-vuotias muutti kertomustaan oikeudessa, mutta syyttäjien mielestä hänen selityksensä eivät ole uskottavia.
Ainakin kaksi todistajaa kertoivat oikeudessa syytettyjen menneen uhrin kanssa sellin wc-tilaan ja kuulleensa puhetta teosta. Lisäksi uhrin vammat kertovat tapahtuneesta.
Syyttäjien mukaan tunkeutuminen toisen sukupuolielimeen on lähtökohtaisesti raiskaus. Tässä tapauksessa tekoon käytettiin välinettä. Teon tarkoituksena oli osoittaa uhrille, miltä raiskatuksi tuleminen tuntuu. Motiivina oli uhrin aiempi seksuaalirikos, josta hänet oli tuomittu.
– Uhrin näkökulmasta tämä on seksuaalista tunkeutumista. Ei se mene pelkkänä käytettynä väkivaltana, Ilander-Raulahti sanoo.
Syyttäjien mukaan uhrille on aiheutettu erityisen tuntuvaa henkistä kärsimystä.
– Uhri on ollut sellaisessa pelkotilassa, että hän ei ole kyennyt ilmaisemaan tahtoaan tai pyytämään apua.
19-vuotias myöntää tapon
Syytetyt kiistävät murhan ja törkeät raiskaukset. 19-vuotias syytetty myöntää tapon ja 23-vuotias syytetty törkeän pahoinpitelyn.
19-vuotiaan syytetyn avustajan, asianajaja Risto Kyytisen loppulausunnon mukaan 19-vuotias tukehdutti uhrin, mutta kysymys on taposta. Asianajajan mukaan päätös henkirikoksesta syntyi vain hetkeä ennen tekoa. Tuolloin syytetty ilmoitti uhrille aikeistaan ja käski tätä rukoilemaan.
Asianajajan loppulausunnon mukaan uhrista tehty lääkärin tutkimus osoittaa, että surmaaminen kesti vain lyhyen ajan. Kyytinen katsoo sitä edeltäneen väkivallan pahoinpitelyksi.
– Surmaamistarkoitusta ne teot eivät täytä. Niistä yksikään teko ei ole ollut sellainen, että se aiheuttaisi kuoleman. Ne eivät olisi edes yhdessä aiheuttaneet uhrin kuolemaa, Kyytinen sanoo loppulausunnossaan.
Asianajajan mukaan henkirikoksessa on kysymys tahallisuuden korkeimmasta asteesta; tarkoitustahallisuudesta. Se ei silti tee Kyytisen mukaan teosta murhaa.
Kyytisen mukaan 19-vuotias syytetty on toiminut kiihtyneenä. Syytettyä oli kiihdyttänyt muun muassa se, että uhri oli puolustellut aiempia rikoksiaan.
Tästä syystä teko ei puolustuksen mukaan ollut vakaasti harkittu. Puolustuksen mukaan surmaamisen tapa eli tukehduttaminen ei ollut myöskään erityisen raaka tai julma. Puolustus kuvaa tukehduttamista tavanomaiseksi tapon tekotavaksi.
23-vuotiaan syytetyn puolustus kyseenalaistaa todistajat
23-vuotiaan syytetyn avustajan, asianajaja Lari Ruokamon loppulausunnossa käsitellään syytetyn osallisuutta tekoon ja tekojen oikeudellista arviointia. Puolustuksen mukaan 23-vuotiasta koskevat syytteet törkeästä raiskauksesta ja murhasta tulee hylätä.
Puolustuksen mukaan 23-vuotiaan osallistumista uhrin tukehduttamiseen ei ole voitu riittävällä tasolla todistaa. Puolustuksen mukaan todistajien kertomukset poikkeavat sen verran toisistaan, että niiden uskottavuutta voidaan kyseenalaistaa.
– Heidän oma toimintansa heittää epäilyksen varjon heihin. Heillä on ollut miesylivoima sellissä syytettyihin nähden ja useita mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Se on merkillinen seikka, jota ei pelkkä pelko selitä, Ruokamo sanoo loppulausunnossaan.
Toinen syytetty kertoi aiemmin poliisille, että 23-vuotias oli osallistunut uhrin surmaamiseen tukehduttamalla. Hän kuitenkin muutti mielensä oikeudessa.
– Hänen sanomiinsa on syytä suhtautua varauksella, Ruokamo toteaa.
Puolustuksen mukaan 23-vuotias syytetty on osallistunut uhrin pahoinpitelemiseen. Puolustus myöntää, että väkivalta on ollut kidutuksenomaista. Sen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut puolustuksen mukaan tappaa uhria. Syytetty myöntää törkeän pahoinpitelyn.
23-vuotiaan syytetyn puolustus pitää sellissä tapahtunutta väkivaltaa ja uhrin surmaamista tukehduttamalla erillisinä tekoina.
– Uhrin ennen tukehduttamista saamat vammat ovat olleet sellaisia, että hän olisi niistä suurella todennäköisyydellä selvinnyt.
Puolustuksen mukaan 23-vuotiaan syytetyn toiminta sellissä ei ollut pitkäkestoista, koska hän tuli selliin vasta myöhemmässä vaiheessa. Syytetyn uhriin kohdistama väkivavalta ei puolustuksen mukaan ollut myöskään suunnitelmallista. Hän toimi tunnekuohun vallassa.
– Hänen on vaikeaa hallita tunnemyrskyään. Syytetty ei myöskään saanut hänelle määrättyä lääkitystä, mikä on osaltaan vaikuttanut tilanteeseen.
23-vuotias syytetty on oikeudessa kiistänyt osallistuneensa syyttäjien raiskauksena pitämään tekoon. Poliisille hän kuitenkin aiemmin myönsi tekotavan. Joka tapauksessa puolustus kiistää teon olleen törkeä raiskaus, koska sitä ei tehty seksuaalisessa tarkoituksessa.
Molemmille vaaditaan mielentilatutkimusta
Syyttäjät vaativat molemmille syytetyille mielentilatutkimusta. 19-vuotias syytetty on itsekin toivonut mielentilansa selvittämistä. 23-vuotias syytetty ei vastusta mielentilatutkimusta.
Syyttäjien mukaan syytetyille tulee määrätä yhdistelmärangaistus, ellei heitä tuomita murhasta elinkautiseen vankeuteen. Yhdistelmärangaistus vaatii mielentilatutkimuksen yhteydessä tehtävää vaarallisuusarviota.
Mikäli teot tuomitaan erillisinä tekoina, on niistä silloin syyttäjien mukaan annettava maksimirangaistus. Taposta, törkeästä raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä se olisi noin 14–15 vuotta vankeutta. Vankeutta seuraisi vuoden valvonta-aika.
Molempien syytettyjen puolustus vastustaa yhdistelmärangaistusta.
Oikeus antaa ratkaisun mielentilatutkimukseen määräämisestä välituomiossaan 16. kesäkuuta. Oikeuden edustajien mukaan mielentilatutkimukseen määräämisestä oltiin tänään käydyssä keskustelussa yksimielisiä.
Välituomiossa oikeus ottaa kantaa myös siihen, mitä tekoja se katsoo syytettyjen tehneen uhrille. Mielentilatutkimuksen jälkeen oikeus päättää rangaistuksista.
Motiivina uhrin rikostausta
Henkirikoksen motiivina oli syytteiden mukaan uhrin seksuaalirikostausta. 19-vuotias syytetty oli saanut jostain päähänsä, että uhri olisi raiskannut 8-vuotiaan lapsen. Todellisuudessa uhri oli tuomittu 14- ja 15-vuotiaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Molemmilla syytetyillä on väkivaltarikostausta. 19-vuotias syytetty kertoi toukokuussa oikeudessa, että hän ei voi olla samassa tilassa seksuaalirikollisten kanssa omien traumojensa vuoksi. Asiaa ei avattu oikeudessa sen enempää.
Sellitoverit kertoivat toukokuussa oikeudessa, että he eivät olleet uskaltaneet puuttua väkivaltaan sellissä pelon vuoksi. Syytetyt uhkailivat heitä ja heidän perheitään väkivallalla, jos he olisivat kertoneet tilanteesta vankilan vartijoille.
Oikeudessa puhuneet sellitoverit tahtoivat oikeutta uhrin omaisille ja kertoivat sellissä tapahtuneesta väkivallasta yksityiskohtaisesti.
Poliisi tutkii vankilan toimintaa
Poliisilla on meneillään esitutkinta Vantaan vankilan toiminnasta tapaukseen liittyen. Siinä selvitetään muun muassa sitä, miksi seksuaalirikollinen oli sijoitettu samaan selliin väkivaltarikollisten kanssa.
Oikeudessa on aiemmin kuultu myös vartijoita, jotka olivat vankilassa töissä uhriin kohdistuneen väkivallan aikana. He eivät kertomansa mukaan havainneet sellissä mitään poikkeavaa.
Uhri ei ollut ilmaissut vartijoille toivetta vaihtaa selliä. Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan hän oli mahdollisesti niin lamaantunut ja peloissaan väkivallasta, ettei pystynyt hakemaan apua.
Todistajien mukaan uhri oli pysytellyt enimmäkseen sellissä omassa sängyssään. Hän oli kuollessaan 21-vuotias. Esitutkinnassa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan hän oli ikätasoaan epäkypsempi.
Oikeudenkäyntiä häiritty runsaasti
Oikeudenkäyntiä on leimannut syytettyjen poikkeuksellisen voimakas pyrkimys häiriköintiin.
Ensimmäisenä oikeuspäivänä 23-vuotias syytetty alkoi riehua oikeussalissa teräväksi viritetyn muoviveitsen kanssa. Poliisi ja vartijat taltuttivat hänet nopeasti. Mies seurasi oikeudenkäynnin loppuun kädet selän taakse kiinnitettyinä.
Poliisi tutkii oikeussalin veitsikohtausta. 23-vuotiasta epäillään törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Tempauksen kohteena oli mahdollisesti 19-vuotias syytetty. 23-vuotiaan syytetyn mielestä hänet yritetään lavastaa syylliseksi henkirikokseen.
Teräase-episodin lisäksi molemmat syytetyt ovat huudelleet oikeussalissa asiattomasti. 23-vuotias syytetty on näyttänyt myös kurkun leikkaamista kuvaavia eleitä sekä erilaisia käsimerkkejä. 19-vuotias syytetty tuuletti oikeudessa erään todistajan puhuessa hänelle mieluisalla tavalla.
Edellisellä käsittelykerralla syytetyt seurasivat oikeudenkäyntiä erillisistä tiloista, mutta he onnistuivat häiritsemään käsittelyä silti etänä kameran ja mikrofonin välityksellä. Lopulta kamerat suunnattiin heistä pois.
Tämän vuoksi oikeudessa on kiinnitetty nyt erityistä huomiota turvallisuuteen. Media ja yleisö seurasivat oikeudenkäyntiä erillisessä salissa. Sen sijaan syytetyt oli sijoitettu tänään torstaina samaan saliin.
Yle seurasi oikeudenkäynnin neljättä päivää 2. kesäkuuta tässä artikkelissa.
Lisää aiheesta: