Eläinten leukaluita, kolmiulotteisia neulottuja pintoja, huovutusta ja voimakkaita värejä. Tällaisista aineksista koostuu Julia Strandmanin Marras-mallisto, jota on inspiroinut noituus ja suomalainen mytologia, mutta tällä kerralla hieman erilaisemmasta näkökulmasta tarkasteltuna.
– Olen tutkinut paljon suomalaista mytologiaa ja loitsuperinnettä. Halusin mallistolla nimenomaan rikkoa mieskatseen tulkitsemaa suomalaista mytologiaa ja tehdä viisi asukokonaisuutta, jotka eivät ole mieshahmoja, Strandman kertoo.
Strandmanin mallistoa ovat inspiroineet muun muassa alamaailman pelottava jumalatar Louhi, ihmisten kipuja keräävä Kiputyttö ja veden jumalatar Vellamo.
– Suomalaisesta mytologiasta ja puuttunut itseäni kiinnostava representaatio, joten olen halunnut mallistoni kautta tuoda siihen myös queer-tulkinnan.
Strandman on yksi suunnittelijoista, joiden asuja esitellään Aalto-yliopiston muodin koulutusohjelman vuotuisessa näytöksessä. Viimeisen vuoden aikana Strandman on opetellut muun muassa kolmiulotteisen neuleen tekemistä ja värjäämistä. Käsityö on hänelle kaiken a ja o.
– Minulle käsityöperinne on ollut todella tärkeä asia: sen avulla on voinut hidastaa omaa työskentelyä ja esimerkiksi neulomista on pystynyt tekemään missä vaan. Lisäksi oma kädenjälki ja tekeminen tulee esille jokaisessa yksityiskohdassa.
Käsityöllä on Strandmanin mukaan muotiin muunkinlaista vaikutusta.
– Toivottavasti käsityöperinnettä tulisi muotiin lisää, koska se hidastaisi automaattisesti muodin nopeatahtista sykliä.
Strandmanin mallistossa on runsaasti eläinten luita: onko tällaisia elementtejä haasteellista kiinnittää vaatteisiin?
– Ei oikeastaan, lähinnä ongelmana on se, että kissani yrittävät syödä niitä, Julia Strandman hymyilee
Bauhaus-koulukunnan jalanjäljissä
Jarno Kettusen maisterimallisto on saanut inspiraationsa väreistä ja liikkeestä ja siitä, kuinka nämä kaksi asiaa voi yhdistää taiteen ja muodin kontekstiin.
– Värejä ja liikettä on kaikkialla, ja olen pohtinut, miten ne näkyvät arkipäiväisissä objekteissa kuten kolmioissa, neliöissä ja ympyröissä.
Samansuuntaisia ajatuksia sisältyy myös 1920-luvulla kultakauttaan eläneen saksalaisen Bauhaus-taidekoulun toimintaan. Bauhaus on jättänyt pysyvän jäljen moderniin muotoiluun ja arkkitehtuuriin, ja Kettunen on ammentanut mallistonsa filosofiaa juuri tältä suunnalta.
– Bauhausin tematiikkaan on kuulunut se, miten värit, liikkeet ja muodot yhdistyvät ihmisvartaloon.
Julia Strandmanin tavoin Jarno Kettunen luottaa käsityön voimaan: malliston kankaat on painettu käsin.
– Omaan ideologiaani kuuluu se, etten halua käyttää digiprinttejä vaan että mukaan tulee myös intuitio. Jokainen siveltimenveto on yksilöllinen eikä sitä voi toistaa. Tämä piirre tekee työstä ja lopputuloksesta arvokkaan.
Mutta miksi Bauhaus-koulukunnan värimaailmaan nojaava muotisuunnittelija pukeutuu itse mustaan?
– Muoti voi olla myös tietynlainen pakokeino, ja musta väri on minulle turvapaikka, Jarno Kettunen summaa.
Mitä enemmän, sen parempi
Kuumia ja kuuluisia megabeibejä, seksikkyyttä ja söpöyttä. Tällaisiin asioihin linkittyy Senni Mellinin uusi mallisto, jossa ei ole puutetta väreistä ja glitteristä.
– Ajoittain kuulen kommentteja että Senni hei, vähemmän on enemmän. Itse en tuohon kuitenkaan usko, minun mielestäni enemmän on enemmän, Mellin kiteyttää visuaalista näkemystään.
Mellinin mallisto viittaa pitkälti lapsuus- ja teiniaikoihin, jolloin hän kulutti animaatiosarjojen ja supersankaritarinoiden kyllästämää populaarikulttuuria runsain mitoin.
– Pop-tähdistä ykkönen on minulle ollut Britney Spears. Hän teki minuun syvän vaikutuksen voimakkaana hahmona, joka ei tuntunut todenmukaiselta. Britney tuntui supersankarilta, ja ihailin häntä ja sain hänestä voimaa jo pikkutyttönä.
Mellin toteaa olevansa luonteeltaan keräilijä, ja tämä piirre näkyy myös hänen mallistossaan.
– Koluan kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia ja olen löytänyt todella paljon tavaraa myös roskiksista. Prosessiin kuuluu tärkeänä osana löytäminen: jo pienenä olen tykännyt etsiä luonnosta erilaisia asioita. En halua ostaa mitään uutena vaan pyrin siihen, että aineksia vaatteisiin ja asusteisiin löytyisi kierrätettyinä.
Senni Mellin pukeutuu itse värikkäästi ja kannustaa muita tekemään samoin.
– Mielestäni esimerkiksi helsinkiläiset ovat upean tyylikkäitä pukeutujia, mutta rohkeampaa ja persoonallisempaa otetta voisi olla lisää. Rohkaisen kaikkia pukeutumaan vapaasti ja ilmaisemaan itseään. Ja jos joku kaipaa lisää väriä, sitä voi tulla hakemaan mallistostani.
Alppihiihto kohtaa perinteiset vaatteet
Mitä tapahtuu, kun Alppien perinteinen kulttuuri kohtaa modernin alppihiihdon estetiikan? Tuuli-Tytti Koivulan Blumental-malliston inspiraatio on lähtenyt liikkeelle näiden kahden asian yhdistämisestä.
– Minulla itselläni on alppihiihtotaustaa olen käynyt paljon treenaamassa jäätiköillä. Minua on aina kiehtonut se, kuinka Alppien kulttuuri ja hiihtourheilu ovat sulautuneet rauhallisesti toisiinsa – siinä tämän malliston idea pähkinänkuoressa.
Saksankielinen Blumental-sana tarkoittaa suomeksi kukkalaaksoa, ja erilaisia kukkia tästä mallistosta löytyykin.
– Perinteiseen alppikulttuuriin viittaa se, että vaatteissa on paljon itse suunnittelemiani kukkaprinttejä ja kirjailuja. Olen myös yhdistänyt kisapuvun siluettia Alpeilla yleisesti käytettyyn raskaaseen helmaan.
_Blumental-_mallistoon kuuluu oleellisena osana myös huoli ilmastonmuutoksesta.
– Tuon esille sitä, kuinka surullista jäätikköjen sulaminen on. Olen itse havainnnut, kuinka jäätiköt ovat pienentyneet vuosi vuodelta. Kerran näin, kuinka lumen seassa kasvoi jo kukkia.
_Blumental-_malliston näyttävin vaate on valtaisan muhkea Toppamörkö.
– Itselläni on runsaasti kokemusta rinteistä ja siinä samalla myös kylmistä päivistä. Toppamörössä on täytteenä lampaanvillasta tehtyä vanua, eli se pitää olon lämpimänä. Ja onhan tässä myös hieman humoristista ajatustakin taustalla.
Juttua ja otsikkoa on korjattu 3.6. klo 15.20: Jutussa sanottiin, että Strandmanin mallisto on inspiroitunut Kalevalasta. Tarkempi muotoilu on, että mallisto on inspiroitunut suomalaisesta mytologiasta. Samoja hahmoja esiintyy myös Kalevalassa.