Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Juhlasesonki on kiivaampi kuin vuosiin, mutta moni pitopalveluyritys joutuu myymään ei-oota työntekijäpulan takia

Osa pito- ja ravintolapalveluita tarjoavista yrityksistä kärsii työvoimapulasta kesän juhlakauden kynnyksellä. Pandemian aikana alan työntekijöitä on siirtynyt muihin tehtäviin.

Roosamarian yrittäjä Maria "Manti" Keskimaunu veivaa gluutenitonta rieskataikinaa.
Maria Keskimaunu leipoo gluteenittomia rieskoja viikonvaihteen tilaisuuksiin. Kuva: Juuso Stoor / Yle
  • Jari Peltoperä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ravintola- ja pitopalveluala menetti korona-aikana merkittävän määrän osaavaa työväkeä, kun pandemia hiljensi kysynnän ja paikkoja jouduttiin sulkemaan rajoitusten takia. Nyt juhlien ja tapahtumien järjestäminen kiinnostaa ja palveluille olisi kysyntää, mutta osasta töistä on jouduttu kieltäytymään työvoimapulan vuoksi, kertoo 25 vuotta yrittäjänä toiminut torniolainen Maria Keskimaunu.

Keskimaunulla on miehensä Jari Keskimaunun kanssa perheyritys, jolla on kondiittori-, hautaus- ja pitopalvelutoimintaa. Korona-aika vei heiltä työvoimaa.

– Kolme osaavaa työntekijää lähti muihin hommiin. Koskaan aiemmin ei ole tarvinnut myydä asiakkaille “ei-oota” siksi, että ei ole riittävästi henkilökuntaa, toteaa Maria Keskimaunu.

Alkukesän juhlasesonki valmistujaisjuhlineen on menossa, mutta Keskimaunu kertoo, että työmäärää on ollut pakko karsia.

– Otin vain yhdet ylioppilasjuhlat järjestääkseni, enempään ei tällä työntekijämäärällä ole rahkeita.

Koronarajoitukset eivät varjosta kevään juhlia – kemiläinen ylioppilas Emmi Palo, 18: "Ootan sitä yhteistä fiilistä"
Tämän kevään ylioppilas, kemiläinen Emmi Palo jännitti pitkään sitä, että hänenkin tärkeä päivänsä menisi vielä koronarajoitusten typistämänä. Nyt hän iloitsee normaaleista ylioppilasjuhlistaan. Toimittajana on Kati Siponmaa.

Työtä löytynyt muista palvelutehtävistä

Palvelusektori kärsi koronasta pahoin, kun työntekijöitä lähti muihin töihin. Lapin yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo tunnistaa ongelman.

– Tämä työvoimapula koskee aika monia toimialoja. Lapissa korostuu matkailu- ja ravintola-ala, ei saada esimerkiksi kokkeja eikä tarjoilijoita.

Salon mukaan ravintola-, pitopalvelu- ja majoitusyritykset ovat korona-aikana menettäneet työvoimaa muun muassa kaupan alalle.

– Nyt ei vain ole porukkaa, jota nämä ravintolat, pitopalveluyritykset, hotellit ja majoitusyritykset tarvitsevat, sanoo Salo.

Salo on Suomen yrittäjien edustajana mukana työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa tehdään tiekarttaa osaavan työvoiman saamiseksi eri toimialoille, kuten ravintola-, matkailu- ja majoitusala.

TEM:n selvityksen mukaan Suomessa ei ole työvoimapulaa, vaan kysymys on kohtaanto-ongelmasta. Ainakin Lapissa asia nähdään ruohonjuuritasolla toisin.

– Pelkkä kohtaanto-ongelman toteaminen ei riitä. Meidän on löydettävä edellytykset, jotta ihmiset liikkuisivat työpaikan perässä nykyistä paremmin.

Tia Roivainen leikkaa kakkupohjasta sivuja irti.
Tia Roivainen on Keskimaunuilla vakituisena työntekijänä. Tässä syntyy kakkuja viikonvaihteen juhlahetkiin. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Työluvan lyhyys on ongelma

Kilpailu osaavista työntekijöistä on maailmanlaajuista. EU:n alueella työvoima voi liikkua vapaasti, joten esimerkiksi Lapin matkailu- ja ravintola-ala kilpailee työntekijöistä muun muassa Irlannin ja Etelä-Euroopan maiden kanssa.

Toinen asia on EU:n ulkopuolelta tuleva työvoima. Pirkka Salon mukaan Lapissa on yrityksiä, jotka mielellään ottaisivat heitä töihin. Työlupien käsittelyä on nopeutettu, mutta se ei ratkaise rakenteellisia ongelmia.

– Nopeutettu työlupa on voimassa kolme kuukautta, mutta esimerkiksi Lapin talvisesonki kestää matkailu- ja ravintola-alalla kauemmin. Meillä on yrityksiä, joiden työntekijät ovat joutuneet lähtemään pois kesken sesongin, kun työlupa on umpeutunut.