Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Maitotalojen imagokisa kovenee: Valio haluaa maidostaan hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä

Maidontuotannon kuormitus luonnolle herättää yhä enemmän kritiikkiä. Valio lupaa kannustinpalkkioita maitotiloille, jotka saavat hiililjalanjälkeään pienemmäksi.

Lehmä syö ruohoa pellolla.
Hausjärven Toukolan tilalla lehmät viihtyvät ulkona nurmilaitumella noin puolet vuodesta, toukokuusta lokakuun puolelle saakka. Kuva: Dani Branthin / Yle
  • Miki Wallenius

Valio haluaa maitotiloistaan ilmastoystävällisempiä. Yhtiön tavoite on saada maidostaan hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.

Yhtiö kertoi viime viikolla uudesta vastuullisuusohjelmasta, joka otetaan käyttöön toukokuussa 2023. Siinä maitotiloille maksetaan rahaa, jos ne päästävät lehmät laitumelle, edistävät luonnon monimuotoisuutta ja onnistuvat pienentämään maidontuotannon hiilijalanjälkeä.

– Kuluttajat haluavat nähdä eläimiä ulkona laiduntamassa ja me haluamme edistää sitä, sanoo alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo Valio Oy:ltä.

Noin neljällä viidestä Valion maitotilayrittäjästä on jo joko laidunnus tai jaloittelutarha. Nyt Valio haluaa, että lehmien laidunnus ja ulkoilu lisääntyisivät vauhdilla.

Maitotalot näyttävät käyvän ympäristöasioissa nyt jonkinlaista imagokisaa. Arlalla on oma vastuullisuusohjelmansa, ja hiilijalanjälkeään esittelee maitopurkeissaan myös suonenjokelainen meijeriosuuskunta Maitomaa.

Valio haluaa alalle oman hiilijalanjälkilaskurinsa

Edellisellä, 2018 lanseeratulla vastuullisuusohjelmalla Valio hoputti maitotilayrittäjiä parantamaan eläinten hyvinvointia. Uudessa ohjelmassa katse on laajemmin ilmastotavoitteissa.

Valiolla on iso vastuu siitä, mikä mielikuva kuluttajilla on maidosta ja sen tuottamisesta. 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta tapahtuu valiolaisilla tiloilla.

– Kuluttajien odotukset ovat todella kovat ja niihin pyritään vastaamaan, Ilkka Pohjamo sanoo.

Valion alkutuotannonjohtaja Ilkka Pohjamo seisoo Toukolan luomumaitotilan pihalla Hausjärvellä ja katsoo kameraan.
Valio Oy:n alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo tietää ettei laiduntaminen ole helppoa kaikilla tiloilla. Joillakin tiloilla kulkuesteenä voi olla tie tai vesistö. Kuva: Dani Branthin / Yle

Valio on aiemmin maksanut tuottajille vastuullisuuslisää kaksi senttiä maitolitralta, nyt sitä korotetaan sentillä. Esimerkiksi 45 lehmän maitotila voisi saada näin 12 000 euron lisäpalkkion. Valiolla on noin 4 000 maitotilayrittäjää. Toimenpiteet ovat kuitenkin tiloille vapaaehtoisia.

Pohjamo myöntää, että maitotiloilla on kannattavuuden kanssa vaikeuksia. Siksi yhtiö ei suosi pakkoa.

– Tilanne on haastava. Uskomme, että tämä asia menee paremmin positiivisen kautta eteenpäin.

Valio on kehittänyt tiloille oman hiilijalanjälkimittarin. Se on puhelinsovellus, johon tulee automaattisesti tietoja eri rekistereistä ja osan yrittäjä täyttää itse.

Hiilijalanjälkimittareita on markkinoilla useita, ja niiden tulokset poikkeavat toisistaan. Valio pyrkii saamaan omastaan jonkinlaisen alan standardin, siksi kehitystyössä ovat mukana Luonnonvarakeskus ja Atria.

Nyt noin 1 200 Valion tilalla on käytössä hiilijalanjälkilaskuri. Näin tilat voivat nähdä itse missä ilmastotekojen kanssa mennään.

Lantakasat toivat hyönteiset ja linnut laitumille

Hausjärvellä Toukolan luomumaitotilalla on 50 lypsävää lehmää ja 36 hehtaaria laidunta. Lehmät ovat puoli vuotta ulkona syöden monilajisesta nurmipellosta aina pienen kaistaleen kerrallaan.

– Ne syövät sen pienen alueen tarkasti ja sen jälkeen sille alueelle tulee pitkä tauko, esimerkiksi kuukausi. Silloin nurmi pääsee kasvamaan paremmin. Lehmät saavat suuren osan rehusta laitumelta, selittää maitotilan emäntä Aino Wathén.

Aino ja Mikael Wathén seisoat Toukolan luomumaitotilan pihassa Hausjärvellä.
Toukolan tilan Aino ja Mikael Wathén siirteleät laitumella sähköaitoja sitä mukaan kun lehmät ovat nurmilohkoja parturoineet. Kuva: Dani Branthin / Yle

Nurmi sitoo hyvin hiiltä ja laitumelle jäävät lantakasat lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tuovat hyönteiset takaisin ja sitä kautta myös linnut.

Lehmät ovat ulkona yleensä toukokuusta lokakuuhun. Laiduntaminen on lisännyt selvästi myös alueella viihtyvien lintujen määrää.

– Monet linnut pesivät tällä alueella, esimerkiksi kottaraisia meillä on runsaasti. Tervapääskyjen määrä on viime vuosina lisääntynyt.

Voit keskustella aiheesta 8.6.2022 klo 23:een asti.