Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kuntien valmiussuunnitelmissa on ohjeet poikkeustilanteisiin – niissä varaudutaan muun muassa hybridivaikuttamiseen tai vesikriiseihin

Kuntaliiton mukaan kuntien merkitys siviilikriisin hallinnassa on erittäin iso, koska kunnat järjestävät paljon paikallisia arjen toimintoja. Myös jokaisen asukkaan on hyvä varautua arjen häiriötilanteisiin.

En massa olika livsmedel, en kaffepanna, en radio, en vattenkanister som är på en gjutjärnsspis.
Kotona on hyvä olla muun muassa elintarvikkeita, puhdasta vettä ja paristoilla varustettu radio. Kotivara on osa kansalaisen omatoimista varautumista. Kuva: Jasmine Urwäder / Yle
  • Marja Roiha

Kuntaliitto on kehottanut kuntia täydentämään valmiussuunnitelmia arjen häiriötilanteiden tai hybridivaikuttamisen takia.

Kuntaliiton mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut myös syynä siihen, että kuntien valmiussuunnitelmien on oltava kunnossa mahdollista sotilaallista uhkaa vastaan.

Esimerkiksi Äänekoski on päivittänyt yleisen valmiussuunitelmansa ja neljä toimialakohtaista suunnitelmaa.

– Yleisessä valmiussuunnitelmassa kuvataan uhkakuvia ja lähinnä sitä, kuinka yleisellä tasolla reagoidaan poikkeustilanteisiin, kertoo Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Tuonosen mukaan yleinen osa on melko kaikissa Suomen kunnissa saman suuntainen: kuinka häiriötilanteisiin varaudutaan, jotta poikkeusoloissa pystytään toimimaan.

– Toimialakohtaisissa suunnitelmissa luodaan tarkemmat ohjeet poikkeusoloissa toimimiselle, sanoo Tuononen.

Äänekoskella on neljän toimialakohtaisen suunnitelman lisäksi suunnitelmia myös toimialojen sisällä esimerkiksi ruokahuollolle ja kriisiviestinnälle poikkeusoloissa.

Kuntaliitto: kuntien suunnitelmat ovat hyvällä tasolla

Varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen Kuntaliitosta kertoo, että kuntalaisen on hyvä tietää valmiussuunnitelman yleisestä osasta muun muassa se, kuka häiriötilanteessa johtaa toimintaa kunnassa.

– Kuntaliitto pitää yllä tilannekuvaa siitä, minkälaisessa tilassa kuntien varautumissuunnitelmat ovat. Olemme huomanneet, että arjen häiriötilanteet ovat olleet paremmin hallussa viime vuosina ja toki pandemia aiheutti myös valmiuden parantumista, kertoo Korhonen.

Korhosen mukaan julkinen on valmiussuunnitelman yleinen osa, missä annetaan yleiset perusteet valmiussuunnittelulle.

– Mutta toimialakohtaiset suunnitelmat voivat sisältää tietoa, jotka voisivat vääriin käsiin joutuessaan vaarantaa kunnan toiminnan, ne ovat salaisia.

Kunnilla on tärkeä rooli arjen häiriötilanteissa.

– Kuntien merkitys arjen häiriötilanteissa ja siviilikriisinhallinnassa on erittäin iso, koska kunnat järjestävät erittäin paljon paikallisia arjen toimintoja: huolehtivat siitä, että infrastruktuuri toimii ja huolehtivat monista asioista, joita kuntalaiset tarvitsevat arjesta selviytyäkseen, kertoo Korhonen.

Korhosen mukaan sen vuoksi on hyvin tärkeä, että kunnilla on edellytykset ja valmiudet kaikissa tilanteissa hallita palveluiden jatkuvuus.

Kuntaliitto kysyi viime syksynä kunnilta valmiussuunnitelmista ja yleiset valmiussuunnitelmat ovat kunnissa hyvällä tasolla, sanoo Korhonen.

Kuntalaisen on myös hyvä tietää, miten voi itse varautua arjen häiriötilanteisiin ja minkälaisessa tilanteessa voi ilmoittaa kunnalle vaikka maastossa tai kadulla olevasta vesivuodosta, muistuttaa Korhonen.

Oletko sinä tutustunut oman kuntasi valmiussuunnitelmaan? Voit keskustella asiasta 7.6. klo 23.00 saakka.