Valion kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen istahtaa ensimmäistä kertaa täyssähköisen kuorma-auton ohjaamoon. Hän on saapunut Kymiringin moottoriradalle Iittiin Scanian järjestämään asiakastilaisuuteen. Päivä tarjoaa katsauksen sähköisiin kuorma-autoihin. Autoilla pääsee myös ajamaan.
Tahvanainen on liikkeellä tosimielellä, sillä Valiollakin mietitään kuumeisesti kustannustehokkaita ratkaisuja kuljetuksiin.
Tahvanainen kaasuttaa, ja auto lähtee kevyesti varikolta radalle.
– Kyllä tämä on hyvin erilainen kokemus ja oikeastaan aika ainutlaatuinenkin. Tässä on ainakin työmukavuus kuljettajille positiivinen. Täällä kuulee melkein linnun laulun kopissa, Tahvanainen ihastelee auton hiljaisuutta.
Autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo, että raskaan liikenteen sähköistymistä ei tien päällä vielä huomaa.
– Täyssähköisten kuorma-autojen rekisteröinnit ja hankintatuen käyttö on ollut vielä tänä vuonna perin vaatimatonta. Rekisterissä on 19 sähkökuorma-autoa. Tämä on todennäköisesti tyyntä myrskyn edellä.
Maitoauto liikkuu miljoona kilometriä kolmessa vuodessa
Valiolla ei vielä ole käytössä yhtään sähköistä kuorma-autoa jakelussa tai maidon keräilyssä. Sähkökuorma-auto voisi sopia hyvin esimerkiksi päivittäiseen jakeluliikenteeseen, jossa Valiolla on noin 200 autoa.
Maidon keräilyssä autot ajavat niin hurjia kilometrimääriä vuorokaudessa, että sähköinen vaihtoehto on vielä kaukana tulevaisuudessa.
Maitoauto on liikkeellä yli 20 tuntia vuorokaudessa. Vuodessa kilometrejä kertyy noin 300 000. Kun auto menee vaihtoon kolmen vuoden jälkeen, voi mittarissa olla miljoona kilometriä.
– Meidän pitää kartoittaa kaikki vaihtoehdot, joita polttoaineiden rintamalla on. Esimerkiksi kaasuautoista meillä on kokemuksia jo useamman vuoden ajalta.
Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu tulee tuottamaan uusiutuvaa biokaasua rekkojen tarpeisiin maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista.
Tahvanaisen mielestä sähkökuorma-auto voisi sopia hyvin kaupunkijakeluun. Yhdellä latauksella voi ajaa noin 200 kilometriä. Auto voitaisiin ladata aina päivän päätteeksi tai päivän aikanakin.
– Jakeluautoissa sähköä kuluttaa myös kylmälaitteisto, sekin tulee huomioida. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua. Teemme jatkuvasti kartoituksia ja laskelmia markkinoiden eri vaihtoehdoista.
Tahvanaisen mukaan autojen kehitys menee niin vinhaa vauhtia eteenpäin, että esittelytilaisuuksissa pitää käydä aina kun se on mahdollista, jotta ymmärtää kokonaisuuden.
– Mitä huollot ja korjaukset maksavat? Entä latauskokonaisuus? Suurin kysymysmerkki meille on, millä kustannuksilla saamme latausinfran toteutettua.
Latausverkosto ja auton hinta haasteena
Raskaan kaluston sähköistymisen haasteena on vielä puuttuva latausverkosto ja auton korkea hinta. Sähkökuorma-auton hankintahinta on 2–3 kertainen dieseliin verrattuna.
Sähköisten henkilöautojen latausasemat eivät sovellu raskaalle kalustolle. Raskas kalusto vaatii enemmän tilaa ja suurempaa tehoa latausasemalta.
Kehitys kuitenkin harppoo kovaa vauhtia eteenpäin. Esimerkiksi lahtelainen Kempower on jo esitellyt tehokkaita nestejäähdytteisiä latausasemiaan, jotka on suunniteltu raskaan kaluston tarpeita varten.
Scania Suomen tuotepäällikkö Michael Mannfors kertoo, että hänen työajastaan valtaosa kuluu sähköistymisen kanssa. Kuljetusyrittäjälle, jolle iso osa kuluista tulee polttoaineesta, sähkö on dieseliin nähden kilpailukykyinen vaihtoehto.
– Latausverkostoa raskaalle puolelle ei käytännössä ole, vaan se joudutaan miettimään sähköauton hankinnan yhteydessä.
Scania on ilmoittanut, että 2030 mennessä puolet sen valmistamista ajoneuvoista on sähköisiä.
Lue myös: