Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Helmi-hankkeet luonnon suojelemiseksi jatkuvat: Lapin niittyjä ja ketoja kunnostetaan, myös lettojen tilaa selvitetään

Ympäristoministeriön, ely-keskusten, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä toteuttamilla toimilla pyritään pysäyttämään luonnon köyhtyminen.

Kemin kaupungin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila, taustallaan metsittynyt keto Leukalassa Sotisaaressa.
Kemin kaupungin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila kertoo, että taustalla olevan entisen kedon pelastamiseksi ketoalueelta on kaadettava lähes kaikki puut. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
  • Pirkko Kukko-Liedes

Lapissa jatkuu tänä kesänä useita ympäristöministeriön rahoittamia Helmi-luonnonsuojeluhankkeita, joilla pyritään pysäyttämään luonnon köyhtyminen. Eri puolilla maakuntaa on meneillään tai aluillaan inventointi- ja ennallistamistöitä harvinaisten tai jopa uhanalaisten luontotyyppien säilyttämiseksi.

Suomen luonto on viime vuosina ja vuosikymmeninä huomattavasti köyhtynyt, ja lähes puolet Suomen luontotyypeistä ja yli kymmenesosa Suomen lajeista on uhanalaisia.

Esimerkiksi lettoja kartoitetaan tänä kesänä Rovaniemen, Pellon, Tervolan, Ylitornion, Tornion, Keminmaan, Kemin, Simon ja Ranuan kuntien alueella. Lapin ely-keskus kerää tietoja ja kartoittaa lettojen tilaa, sijaintia, määrää ja ennallistamistarpeita.

Lisäksi kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa. Viime kesänä aloitettuja suojelu- ja kunnostustöitä jatketaan useilla niittyalueilla, sillä niittyjen ja ketojen kaltaiset perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistuneet. Niittyjä on kunnostettu muun muassa Rovaniemellä, Ylitorniolla ja Kemissä.

Kedot katoavat, jos niitä ei suojella

Kemissä on tänä kesänä alkamassa uusi Helmi-hanke, jossa kunnostetaan uiton loppumisen jälkeen pensoittunut ja metsittynyt keto Kemijokisuun törmällä Leukalan alueella Sotisaaressa. Kemin kaupungin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila kertoo, että kedot ovat äärimmäisen uhanalaisia. Lisäksi ketoalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin uittoon liittyvän historiansa johdosta.

Nykytilan selvittämiseksi biologit ensin tutkivat Leukalan kedon alueen ja inventoivat kasvi- ja hyönteislajiston. Sen jälkeen laaditaan kunnostussuunnitelma. Puusto on yli 30 vuoden aikana ehtinyt kasvaa korkeaksi, ja todennäköisesti lähes kaikki kedon peittäneet puut kaadetaan, jotta aurinko pääsee paistamaan kenttäkerrokseen ja alue palautumaan niin sanotuksi paahteiseksi kedoksi.

Kedon ennallistaminen palvelee monia tavoitteita: se on luonnonsuojelullinen teko, joka parantaa alueen kulttuurista säilymistä ja lisää myös virkistysarvoa.

– Luonnonarvot ovat vaakakupissa ykkönen eli ennen kaikkea tässä on kyse luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, Brusila luonnehtii.

Brusila kertoo kedon ennallistamisesta tiistaina 7. kesäkuuta klo 17 Leukalan kodalla.

Lisää aiheesta:

Kemissä ennallistetaan uhanalaisia ranta- ja vesialueita: Ajos on saamassa takaisin luontaisen hiekkarantansa ja Kivilonkaan palautuu vesipeili

Luontoa kunnostetaan miljoonilla euroilla tulevina vuosina – Tähtäimessä auttaa satoja uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.