Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ukrainan sota lisäsi kotimaisen metsähakkeen kysyntää – Itä-Suomessa paljon mahdollisuuksia hyötyä kysynnän kasvusta

Metsähakkeen merkitys energiantuotannossa kasvaa edelleen lähivuosina, arvioidaan Suomen metsäkeskuksesta. Itä-Suomessa on eniten korjuumahdollisuuksia pienpuulle, josta metsähaketta valmistetaan.

Orimattilainen opettaja ja maanviljelijä Leo Arrevaara.
Metsäkeskus on aloittanut Energiaa metsästä -kampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa nuorten metsien hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
  • Helmi Nykänen

Kotimaisen metsähakkeen kysyntä on kasvussa. Suomen Metsäkeskuksen mukaan kotimaasta pitäisi löytyä tuleviksi talviksi aiempaa enemmän metsähaketta korvaamaan Venäjältä tuodun puun ja energian osuutta.

Metsähaketta valmistetaan enimmäkseen nuorten metsien harvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta.

Eniten pienpuun korjuumahdollisuuksia olisi Itä-Suomessa. Pohjois-Savossa tällaisia mahdollisia kohteita on noin 6 000 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa noin 9 700 hehtaaria.

"Hyvä tilaisuus ensiharvennuksille"

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen ei olisi huolissaan siitä, että metsähakkeen kysynnän kasvu johtaisi liialliseen puuston hakkuuseen.

Syynä on se, että metsähaketta saadaan hoitamattomista nuorista metsistä, jotka hyötyvät harvennuksista.

– Nyt on hyvä tilaisuus tehdä ensiharvennuksia. Ne pitävät puuston elinvoimaisena ja puille saadaan riittävä kasvutila, jotta ne järeytyvät arvokkaaksi tukkipuuksi, Tuononen sanoo.

Nuoren metsän harvennuksen yhteydessä on Tuonosen mukaan mahdollisuus turvata luontoarvoja ja huomioida monimuotoisuus.

– Monimuotoisuutta turvataan muun muassa suojavyöhykkeellä vesistöön, jättämällä lehtipuustoa ja riistatiheikköjä sekä säästämällä lahopuita.