Kylien turvaksi asennettava kyläradio ei lähetä radio-ohjelmaa. Tämä kyläradio on radiopuhelinten verkko kyläläisten kesken ja kyläläisten ja viranomaisten välillä.
Kyse on harvaan asuttujen seutujen kansalaisten varautumisesta. Viranomaisilla on omat suojatut verkkonsa.
Kyläradiopilotteja on toistaiseksi yhdeksän eri puolilla maata. Lapissa kyläradion pilotti on Perä-Posiolla, jossa kyläradion tukiasema antenneineen on asennettu metsästysseura Metson talolle.
Metson jäsen Jarmo Posio pitää varaverkkoa tärkeänä. Hirviporukatkin ovat siirtyneet kännyköihin, joten radiopuhelinten paluu on tarpeellista varautumista.
Perä-Posiolla koettiin pitkä matkapuhelinverkon katko pari vuotta sitten.
– Toista vuorokautta oltiin ilman yhteyksiä, muistelee Posio.
Juhannusviikolla Perä-Posion kylän avainhenkilöille jaetaan “kapulat” eli tangenttikäyttöiset radiopuhelimet.
– Tarkoitus on testata kuuluvuutta ja harjoitella puhelinten käyttöä kerran kuussa, sanoo Vesa Karvonen metsästysseura Metsosta.
Radiopuhelimella viestitään niin, että yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Näin välitetään tilannetietoa tehokkaasti ja nopeasti kyläläisille.
Pahan päivän verkko
Kännykkäverkon kaaduttua puhelimien ja tukiaseman avulla saadaan syrjäkylältä yhteydet pelaamaan kyläläisten välillä ja myös pelastuslaitokselle kirkonkylälle.
Kalustonhoitaja Ali Mattila Lapin pelastuslaitoksen Posion asemalta sanoo, että nykyään uskotaan liikaa kännyköihin. Kun yhdeltä matkapuhelinverkon mastolta menee sähköt poikki ja maston varavirta muutaman tunnin päästä loppuu, älypuhelin ei enää auta.
– Sen jälkeen sitä ollaan hukassa, ei saada yhteyttä mihinkään, sanoo Mattila.
Akuilla ja pattereilla toimivilla radiopuhelimilla saadaan yhteydet pelaamaan pitkien sähkökatkosten aikana. Akkujen latausvirtaa voidaan tuottaa vaikka traktorilla.
Tukiasema pidentää radiopuhelinten kantavuutta. Metson talon antennilla ylletään hyvin 15 kilometrin päässä kirkonkylällä olevalle pelastuslaitoksen asemalle.
Koetilanteessa Posion Kirintövaaran huipulta yllettiin jopa Rovaniemen Ounasvaaralle. Matkaa on reilusti yli 100 kilometriä.
Älypuhelimen hinnalla saadaan syrjäkylälle varaverkko
Kuka tahansa kyläläinen voi ostaa 40 euroa maksavan puhelimen ja osallistua toimintaan. Avainhenkilöt opettavat käyttöä ja radiopuhelinviestinnän säännöt.
Kyläläisten kanavalla voidaan puhelimessa vaihtaa kuulumisia ja tietoja myös muulloin kuin häiriötilanteessa.
– Kyläläisten “radiopuhelinsomen” syntyminen on itse asiassa Suomen kylät ry:n hankkeen tavoite. Kyläradiota pitäisi käyttää, jotta siihen tulisi rutiini, sanoo Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen vetäjä Pekka Rintala.
Rintalan mukaan maassa on jopa 150 000 kyläradiotoimintaan sopivaa radiopuhelinta.
Lapissa toimivan Aina valmis kyläradio -yhdistyksen Juha Paurin mukaan tukiasema maksaa 500 - 600 euroa eli keskihintaisen älypuhelimen verran. Käsikäyttöisen RHA68 radiopuhelimen saa 30 - 40 eurolla.
Paurin mukaan viidellä tuhannella eurolla saataisiin tukiasemia joilla katetaan Lapin syrjäkylille varaverkko asukkaiden keskinäiseen sekä asukkaiden ja viranomaisten väliseen poikkeusolojen viestintään.
Kyläradiohankkeessa Suomen kylät ry:n kanssa yhteistyössä ovat muiden muassa pelastuslaitokset ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa.
Lue lisää:
Näin sinä voit varautua mahdollisen Nato-jäsenyyden aiheuttamiin kyberuhkiin – listaamme kuusi tapaa
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 10.6. kello 23 saakka.