Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Karavaanareille tuli lähtö Jämsän Rasuasta yrittäjän laiminlyöntien takia – Siellä tehtiin uskomatonta tuhotyötä, sanoo lähiasukas

Jämsän kaupunki on ottanut Rasuan leirintäalueen hallintaansa. Poliisi tutkii nyt rikosepäilyjä, jotka liittyvät Rasuassa vaikuttaneen karavaanariyhdistyksen toimintaan.

Jämsän kaupunki on määrännyt karavaanareiden kiinteät rakennelmat purettaviksi. Video: Petri Aaltonen / Yle, Isto Janhunen / Yle
  • Riika Raitio

Useat sopimusrikkomukset leirintäalueella pakottivat Jämsän kaupungin antamaan lähtöpassit Rasuan yrittäjälle. Leirintäaluetta Kankarisveden rannalla ehti pyörittää parikymmentä vuotta PesäLomailuun Oy.

Alueelle oli vastoin ohjeita tuotu lisämaata ja rakennettu kiinteitä rakennelmia. Myös muinaismuistokohteisiin oli kajottu. Lisäksi oli riitaa rannan käytöstä.

Taustalla on vuosien soppa, jossa huomautuksia ovat antaneet sekä ympäristöviranomainen, kaupunki että alueen asukkaat. Etenkin kansalaispalaute sai Jämsän kaupungin lopulta edistämään maanvuokrasopimuksen irtisanomista.

Koska kyseessä oli maa-alueen vuokrasopimus, kaupunki joutuu korvaamaan PesäLomailuun Oy:lle rakennuksista ja niiden ylläpidosta. Kauppasummaksi on sovittu 80 000 euroa. Kaupunki vähentää tästä summasta kulut, jotka syntyvät siivouksesta ja jätteiden poisviennistä.

Irtisanomisen yhteydessä kaupunki velvoitti yrittäjän huolehtimaan siitä, että kaikki karavaanareiden rakentamat terassit, portaat, lavetit ja laiturit puretaan. Rakennusjätettä kertyi yli 15 tonnia.

Paikalliset asukkaat ovat osallistuneet leirintäalueen siivoukseen ahkerasti. Alueen maisemointi jatkuu heinäkuussa.

Miehet vievät vanhoja sohvia roskalavalle.
Kontti täyttyi nopeasti asukasyhdistyksen siivoustalkoissa. Huonekaluja, mattoja ja televisioita on myös lahjoitettu Ukrainan pakolaisten asuntoihin. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Poliisi tutkii rikosepäilyä

Rasuan leirintäalueen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana myös karavaanareiden valtakunnallinen yhdistys, AutoCaravan Finland ry.

PesäLomailuun Oy:n toimitusjohtaja on ollut myös tämän yhdistyksen keskeinen vaikuttaja. Yritys ja yhdistys ovat toimineet Rasuassa rinnakkain.

Rasua-portti leirintäalueella.
Myös leirintäalueen nimi Kotkanpesä on herättänyt kummastusta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Sisä-Suomen poliisi vahvistaa, että AutoCaravan Finlandin kahta vastuuhenkilöä epäillään rikoksista. Rikosnimikkeet ovat törkeä kavallus ja törkeä kirjanpitorikos. Kyse on yhdistyksen varojen käyttöön liittyvistä epäselvyyksistä ja siitä, onko sen kirjanpito hoidettu lainmukaisesti. Esitutkinta on kesken, ja se valmistuu aikaisintaan loppukesästä.

Lisäksi Keski-Suomen käräjäoikeus on toukokuun lopulla määrännyt PesäLomailuun Oy:lle ja sen kahdelle vastuuhenkilölle vakuustakavarikon. Vakuustakavarikkoon asetetun omaisuuden arvo on yhteensä enintään 200 000 euroa. Vakuustakavarikolla varmistetaan, ettei rikoksesta epäilty hukkaa omaisuuttaan.

Yle ei yrityksistä huolimatta tavoittanut PesäLomailuun Oy:n toimitusjohtajaa kommentoimaan yrityksensä ja AutoCaravan Finland ry:n asioita.

Kiistaa ollut etenkin rannan käytöstä

Rasuassa pitkään toiminut yrittäjä on paikallisille tuttu – joillekin tosin vain kuulopuheista tai lehtien palstoilta.

– Yhteistyö yrittäjän kanssa oli välillä hankalaa. Moni uimari tunsi täällä silmät selässään, kertoo lähiasukas Seppo Lahti.

Juuri uimarannan käyttö on herättänyt eniten närää vuosien aikana. Lähialueella asuvat tietävät, että oikeus käyttöön mainitaan vuokrasopimuksessa. Moni ei kuitenkaan ole uskaltautunut paikalle.

Rasuanniemen uimaranta.
Kaupunkilaisilla on aina ollut lupa käydä Rasuan uimarannalla. He eivät ole kuitenkaan tunteneet itseään tervetulleiksi. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

– En ole käynyt täällä uimassa. Iskä on sanonut, ettei tänne pääse uimaan, että tämä on vain joku matkailuautopaikka, selittää Jesse Ripatti.

Miksi iskä niin on sanonut?

– Itse kävin täällä pienenä uimassa. Aiemmin oli beach volley -kenttä, sai käydä saunassa ja paistaa makkaraa. Sitten laitettiin portit kiinni. Se antaa tietyn viestin, isä Mika Ripatti täsmentää.

Jesse ja Mika Ripatti, Jämsänkoski.
Jesse ja Mika Ripatti tulivat Rasuan siivoustalkoisiin. Kuva: Riika Raitio / Yle

"Uskomatonta tuhotyötä"

Entinen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Kari Nieminen on taistellut vuosia etujoukoissa sen puolesta, että Jämsän kaupunki puuttuisi Rasuan ongelmiin.

– Nyt olo on kuin maailmanmestarilla! 14 vuotta taisteltiin yhteen päätyyn ja nyt voitettiin. Jos kaupungilla olisi ollut jämäkkyyttä, tämä olisi ratkennut jo aikoja sitten, Nieminen kuvailee.

Nieminen kertoo toimittaneensa kaupungille useita dokumentteja ja todisteita siitä, mitä Rasuassa tapahtuu.

– Oli kaivettu maata ja tuotu mursketta, tehty istutuksia ja rakennelmia, kaikkea sellaista mikä ei sinne kuulu. Vaikeaa oli saada kaupunki uskomaan, että täällä tehdään ihan uskomatonta tuhotyötä helmipaikassa.

Seppo Lahti, Jämsänkoski.
Lähiasukas Kari Nieminen peukuttaa sille, että Rasua vihdoin palaa asukkaiden käyttöön. Kuva: Riika Raitio / Yle

Rasuassa on rakennettu myös rauhoitetuille muinaismuistoalueille. Muinaisjäännökseen ei lain mukaan saisi kajota. Ulkoilulaki puolestaan sanoo, että leirintäalueella "majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana". Leiriytyminen ei siis voi olla ympärivuotista. Keski-Suomen ely huomautti kummastakin asiasta jo vuonna 2010.

Kari Niemisen mielestä kyseenalaiselle toiminnalle Rasuassa olisi pitänyt laittaa stoppi jo paljon aiemmin.

– Vaunut olivat paikallaan vuosikausia. Niistä oli pyörät pois ja ne oli tunkattu ilmaan, hän kuvailee.

Terassirakennelma järven rannalla leirintäalueella.
Karavaanarien kiinteitä rakennelmia Rasuan leirintäalueella. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Miksei kaupunki sitten puuttunut Rasuan epäkohtiin napakammin?

– Yritimme kyllä muuttaa vuokrasopimusta ja ehdottaa siihen liitteitä, mutta vuokralainen ei niihin suostunut. Ehtojen mukaisesti sopimusta olisi voitu muuttaa vain yhteisellä päätöksellä, kertoo Rasuassa vieraillut Jämsän elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen.

Eikö Rasuassa siis toimittu vastoin lakia?

– Kaupunki ei ole tuomioistuin, tuomari on joku muu, Juurinen tiivistää.

Elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen, Jämsän kaupunki.
Jämsän kaupungin elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen vieraili Rasuassa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Vanha ja kankea sopimus

Nyt irtisanottu Rasuan maanvuokrasopimus on yli 20 vuotta vanha.

Rasua kuului ennen Jämsän ja Jämsänkosken kuntaliitosta Jämsänkosken kaupungille. Liitoksessa vuonna 2009 maa-alue siirtyi Jämsälle. Vuokrasopimus on siis alkujaan Jämsänkosken kaupungin tekemä. Sopimus olisi jatkuessaan ulottunut vuoteen 2049.

– Se sopimus on aikanaan tuollaiseksi kirjattu ja hyväksytty, me jouduimme noudattamaan sitä, toteaa elivoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen.

Kaksi naista haravoi uimarannalla.
Rasuan uimaranta vaati haravointia. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Kaupunki on perinyt Rasuan maa-alueesta yrittäjältä noin 1 500 euron vuosivuokraa.

– En pysty arvioimaan liiketoiminnan kannattavuutta, mutta ajattelisin niin, ettei tämä mikään rahasampo ole ollut. Kyllä leirintäalueen ylläpito vaatii sitä, että maksetaan viuluja, pohtii Juurinen.

Lähiasukkaat pitävät vuokraa mitättömänä.

– Ymmärrystä vuokralle ja yrittäjälle olisi löytynyt, jos hän olisi tehnyt sellaista bisnestä, joka olisi hyödyttänyt kaikkia meitä jämsäläisiä, perustelee paikallisen Rekolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Saara Peutere-Heikka.

Saara Peutere-Heikka.
Rekolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Saara Peutere-Heikka sanoo, että Jämsän kaupungin olisi pitänyt paremmin valvoa toimintaa Rasuassa. Kuva: Riika Raitio / Yle

Uusi toimija katsotaan tarkkaan

Jämsän kaupunki aikoo ottaa Rasuan ongelmista opiksi. Uutta toimijaa etsitään, mutta uusi sopimus sorvataan asiantuntijan kanssa.

– Olemme pohtineet, pitäisikö sopimusmalliksi ottaa liikehuoneiston vuokrasopimus. Maanvuokralaki kun on niin jäykkä ja maanvuokrasopimuksen purkaminen vaikeaa, elinvoimajohtaja Juurinen luonnehtii.

Portit Rasuaan ovat nyt auki ja lomakylän kyltti purettu. Asukkaat ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

– Hyvää kylillä nyt puhutaan! Tämä paikka palautuu siihen käyttöön, johon kunta on sen aikanaan hankkinut. Heti tulen itsekin uimaan, kun vesi vähän lämpiää, puunkorjuuyrittäjä ja lähiasukas Jouko Salonen huikkaa.

Asukkaat haluavat alueelle toimintaa, joka palvelisi myös paikallisia.

– Joku kahvila olisi kiva. Ja jos vaikka täällä järjestettäisiin joskus leirejä, toivovat Jesse ja Mika Ripatti.

Puunkorjuuyrittäjä Jouko Salonen, Jämsänkoski.
Jouko Salonen korjasi puujätettä Rasuassa. Sitä kertyi yli 15 tonnia. Kuva: Riika Raitio / Yle