19-vuotias Grigorii Lobov kastelee kukkia Utran hautausmaalla Joensuussa. Hyttyset kiusaavat, mutta nuorta miestä se ei haittaa. Ilman tätä työtä opinnot Suomessa olisivat saattaneet jäädä kesken.
Lobov on opiskellut kaksi vuotta muoti- ja tekstiilialaa Riveria-ammattiopistossa Joensuussa. Hän on kotoisin Pietarista ja Venäjän kansalainen, joten opintojen jatkaminen edellyttää, hän kykenee elättämään itsensä.
– Oleskelulupaan tarvitaan rahaa. Pitää näyttää, että sinä pystyt asumaan ja syömään, Lobov selittää.
Huhtikuussa voimaan tullut lakimuutos paransi kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta. Enää heidän ei tarvitse joka vuosi hakea oleskelulupaa. Sen sijaan opiskelijan on annettava vuosittain selvitys toimeentulostaan.
Varojen siirto Venäjältä Suomeen on vaikeaa
Ukrainan sodan myötä riittävän toimeentulon osoittaminen on käynyt hankalaksi. Maksuliikenne Venäjälle on keskeytynyt, mikä tarkoittaa, ettei venäläisillä tileillä olevia säästöjä ole helppo siirtää Suomeen.
Myös vanhempien mahdollisuudet tukea jälkikasvuaan ovat aiempaa rajallisemmat.
Grigorii Lobov kertoo, että moni kaveri on ollut ongelmissa, kun vanhempien luottokortti ei enää toimi. Myös Lobov on rahoittanut opintojaan äitinsä säästöillä. Lisäksi hän on työskennellyt lehdenjakajana.
Oleskelulupaan tarvittava varallisuus riippuu opiskelijan asuinpaikasta ja oppilaitoksesta. Lobov kertoo, että hän on saanut asua lukuvuoden aikana ilmaiseksi ammattiopiston asuntolassa. Koulu myös tarjoaa aamupalan ja lounaan. Se pienentää vaadittavaa summaa.
– Ilman asuntolaa, minulla pitäisi olla noin 6 600 euroa. Se on paljon rahaa, Lobov toteaa.
Kesällä asuntola on kuitenkin kiinni niiltä opiskelijoilta, jotka eivät suorita opintoja tai työharjoittelua. Siksi Lobovin oli vuokrattava kesäksi asunto ja etsittävä toinen työ.
Työpaikan löytäminen on venäjänkielisille työlästä
Suomessa on arviolta tuhansia Venäjältä tulleita opiskelijoita, joten kysymys toimeentulosta koskettaa monia.
Opetushallituksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2020 eli ajalta, jolloin Grigorii Lobov aloitti opinnot. Tuolloin suomalaisiin korkeakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin pääsi sisään yli 4 600 venäjää äidinkielenään puhuvaa uutta opiskelijaa. Venäjän kansalaisia heistä oli lähes 2 000.
Työpaikka olisi ratkaisu monen talousongelmiin, mutta venäjänkielisille työllistyminen on vaikeampaa kuin kantasuomalaisille. Jo pelkkä nimi voi estää sen, ettei työhakemukseen vastata.
Usein ongelmana on heikko suomen kielen taito, mutta aina kyse ei ole pelkästään kielestä.
– On olemassa paljon ihmisiä, jotka osaavat suomea, mutta eivät siltikään työllisty, Eilina Gusatinsky sanoo.
Hän työskentelee ohjelmajohtajana venäjänkielisten kotoutumista edistävässä Cultura-säätiössä.
Ukrainan sota nosti esiin yhteiskunnan asenteiden merkityksen
Eilina Gusatinskyn mukaan yhteiskunnan asenteet vaikuttavat maahanmuuttajien työllistymiseen ja se on konkretisoitunut nyt, kun Suomeen on tullut pakolaisia Ukrainasta.
Gusatinsky kertoo ukrainalaisesta tuttavastaan, joka pakeni sotaa Suomeen. Tuttava tutustui päiväkodissa äiteihin, jotka pitivät huolen siitä, että hän sai töitä.
– Ukrainalaisten tilanne on tietysti täysin erilainen, mutta se kertoo siitä, että jos yhteiskunnassa on halu auttaa, asiat menevät eteenpäin, Gusatinsky sanoo.
Virallisesti viitteitä siitä, että Ukrainan sota olisi entisestään heikentänyt venäjänkielisten asemaa työmarkkinoilla, ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.
Esimerkiksi aluehallintoviraston työsuojelun tietoon on tullut koko Suomesta vain yksi tapaus, joka on yhdistettävissä sotatilaan Ukrainassa. Siinäkin kyse oli eräällä työpaikalla venäläisten ja ukrainalaisten välille syntyneestä eripurasta.
Työnhakuun saa apua, jos sitä osaa pyytää
Myös työnhaku Suomessa on oma taitonsa, eivätkä Venäjältä tulleet opiskelijat välttämättä tiedä, mistä saada apua.
Grigorii Lobov on iloinen, että sai tietää nuorille suunnatusta Ohjaamosta. Sieltä hän on saanut apua työhakemusten ja CV:n laatimiseen.
Joensuun Ohjaamossa venäläiset opiskelijat ovat tuttu asiakasryhmä. TE-palvelujen asiantuntija Anri Nevalainen kertoo, ettei tänä keväänä ole nähty venäläisten opiskelijoiden asiakasryntäystä, mutta toimeentulo-ongelmat ja työpaikan tarve ovat nousseet keskusteluissa säännöllisesti esiin.
Lobov kertoo lähettäneensä muutamia hakemuksia ennen kuin seurakunta otti yhteyttä ja tarjosi töitä hautausmaalta.
Tavoitteena korkeakouluopinnot suomen kielellä
Alun perin opiskelu Suomessa oli Grigorii Lobovin äidin idea. Tosin Lobovin silloinen tyttöystävä oli saanut opiskelupaikan Suomesta, joten äiti ei ollut ainoa kannustin.
Mutta äiti on syy siihen, että Lobov aloitti suomen opinnot jo käydessään koulua Pietarissa.
Kielen opiskelu ei aina ollut kivaa, mutta nyt taidoista on iloa.
Lobov kertoo, että hänen tavoitteenaan on valmistua ensi vuonna ja sen jälkeen hakea yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan suomen kielellä. Syynä on raha: useat korkeakoulut ovat vapauttaneet EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat lukuvuosimaksuista, jos he opiskelevat suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinto-ohjelmassa.
Verkostot auttavat sekä Venäjällä että Suomessa
Moni asia tulevaisuudessa on vielä auki, mutta yhdestä asiasta Grigorii Lobov on täysin varma.
– Totta kai haluan jäädä Suomeen ja opiskella. Uskon, että opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa antaa minulle mahdollisuuksia ja auttaa elämässä, Lobov sanoo.
Hän uskoo, että työllistymismahdollisuudet ovat Suomessa paremmat kuin Venäjällä. Lobov kertoo, ettei hänellä ole Pietarissa työpaikan saamiseen tarvittavia verkostoja. Sen sijaan Suomessa niitä alkaa olla.
Lobov oli työharjoittelussa muun muassa työvaatteita ja mainostekstiilejä myyvässä yrityksessä. Sieltä tarjottiin töitä, mutta Lobov oli ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen hautausmaalle.
– Mutta ehkä minulla on kohta kolme työtä. Perjantai-iltaisin on vielä aikaa, Lobov sanoo.
Aiheesta voi keskustella 11.6. kello 23 saakka.
Lue lisää: