”Saan olla ylpeä siitä, että olen selviytynyt murhasta. Olen niitä harvoja, jotka ovat tehneet ratkaisemattoman.”
”Toinen kuollut, toinen aivokuollut, kaksi saksalaista.”
Nämä tekstiviestit tekivät vuoden 1987 sankarista murhaepäillyn vuonna 2015. Perjantaina Turun hovioikeudessa aletaan käsitellä lähes 35 vuotta vanhaa murhaa, jonka syytteet käräjäoikeus hylkäsi kesällä 2021.
Matkustaja-alus Viking Sallyn veriteko tapahtui 28. heinäkuuta 1987. Surmansa sai 20-vuotias länsisaksalainen reppureissaaja Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti hänen 22-vuotias naisystävänsä Bettina Taxis. Hyökkäyksen alkaessa uhrit nukkuivat makuupusseissaan laivan helikopterikannella.
Vuodesta 1987 aina vuoteen 2015 poliisi uskoi, että 18-vuotias tanskalainen partiopoika Thomas Bendix Nielsen oli yksi uhrien löytäjistä ja auttajista.
Nielsen on vuosien saatossa vaihtanut nimeään useita kertoja ja on nykyään nimeltään Herman Thomas Bendix Nielsen Kjeldsen Himle. Vuonna 2015 Herman Himle -nimeä käyttänyt mies alkoi uhkailla ex-puolisoaan ja kirjoitti lukuisissa teksiviesteissä, että on syyllistynyt murhaan. Tieto viesteistä kantautui Turun poliisille, joka lähetti kaksi poliisia kuulustelemaan Himleä Tanskaan.
Tanskassa poliisi varoitti suomalaisia hukkareissusta, sillä tanskalaiskollegat olivat varmoja, että Himle ei kerro suomalaisille yhtään mitään. Kaikkien hämmästykseksi Himle kuitenkin alkoi kertoa suomalaispoliiseille rikoksesta.
Se, miten nämä esitutkintakertomukset saatiin, on avainasemassa, kun Turun hovioikeus alkaa käsitellä syyttäjien valitusta. Kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli asiaa toukokuussa 2021, se ratkaisi heti pääkäsittelyn alussa puolustuksen vaatimuksen siitä, saako syyttäjä esittää oikeudenkäynnissä niin sanottuja tunnustuskuulusteluja.
Puheenjohtaja Annika Nygård sekä käräjätuomarit Vesa Karttunen ja Camilla Nissi päättivät, että kyseisiä kuulusteluja ei saa esittää oikeudessa. Käräjäoikeuden mukaan Himlelle ei kuulustelujen aikana ollut tarpeeksi usein ja painokkaasti tarjottu oikeusavustajaa.
Pääkäsittelyn jälkeen käräjäoikeus hylkäsi Himlen syytteet murhasta ja murhan yrityksestä.
Hyödyntämiskielto on ratkaisevassa asemassa
Kuulustelujen sisältö on niin merkittävä osa syyttäjän näyttöä, että erikoissyyttäjä Heidi Röblom ja aluesyyttäjä Kristian Lehtola vaativat hovioikeudelta suullista kuulemista siitä, saako kuulusteluja käyttää. Käsittelyssä kuullaan todistajina kahta suomalaista ja kahta tanskalaista poliisia.
Syyttäjien mukaan kuulusteluissa Himlelle tarjottiin avustajaa, kuten pitääkin. Heidän mukaansa Himle tieten tahtoen luopui oikeudestaan avustajaan.
Himlen avustaja, asianajaja Martina Kronström vastusti vaatimusta todistajien kuulemisesta, sillä hänen mielestään siten kierretään käräjäoikeuden hyödyntämiskieltoa.
Hovioikeudenneuvokset Lea Rosa Pohjola, Erkki Reijonen ja Camilla Mäkinen kuitenkin päättivät, että suullinen kuuleminen järjestetään. Hovioikeuden mukaan vastaajan oikeuksia ei loukkaa todistelu siitä, tarjottiinko epäillylle avustajaa riittävästi vai ei.
Vasta kun hyödyntämiskieltoasia on ratkaistu, hovioikeus pääsee käsittelemään itse rikosasiaa. On mahdollista, että hyödyntämiskieltoasiassa hävinnyt osapuoli hakee valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta, jolloin hyödyntämiskielto etenisi ensin Korkeimpaan oikeuteen. Vasta sen jälkeen päästäisiin henkirikosasian varsinaiseen pääkäsittelyyn hovioikeudessa. Tämä kuitenkin riippuu siitä, millaiset valitusohjeet hovioikeus aikanaan antaa.
Puolustus riitauttaa myös kuulustelujen sisällön
Hyödyntämiskiellossa ovat toistaiseksi kolme vuonna 2016 tehtyä kuulustelua. Syyttäjille juuri nämä kuulustelut olisivat kaikkein olennaisin osa näyttöä. Kuulusteluissa Himle antoi ymmärtää olevansa syyllinen Viking Sallyn veritekoon.
Yhteen kuulusteluista sisältyy myös virallisen kuulustelun jälkeen käyty epävirallinen keskustelu vankilan pihalla. Poliisin mukaan Himle halusi kuulustelun jälkeen vielä erikseen kertoa tarkemmin siitä, miten hän rikoksen teki. Juttua tutkineen rikosylikonstaapeli Mika Paaerin mukaan Himle tunnusti tässä keskustelussa teon seikkaperäisesti ja muun muassa ”osoitti käsillään, miten löi kumpaakin useamman kerran päähän”.
Jos hovioikeus myöntää syyttäjille luvan käyttää kuulusteluja näyttönä, puolustus aikoo riitauttaa myös kuulustelujen sisällön. Himlen mukaan Paaerin kertomus vankilan pihalla käydyn keskustelun sisällöstä ei pidä paikkaansa. Himle kiistää tunnustaneensa keskustelussa mitään.
Myös virallisten kuulustelujen pöytäkirjoihin sisältyy ongelmia, sillä suomalaispoliisien mielestä tanskalaiset poliisit kirjasivat kuulustelut kelvottoman huonosti.
Kuulustelujen sisältöön ja ongelmiin voi perehtyä tarkemmin tässä jutussa:
Kun syyttäjä tutustui pöytäkirjoihin vuonna 2019, hän totesi, että epäiltyä olisi kuulusteltava vielä kerran niin, että läsnä olisi oikeusavustaja. Suomessa Korkein oikeus on ottanut varsin kielteisen kannan ilman avustajaa tehtyihin kuulusteluihin erityisesti vakavissa rikosasioissa.
Tässä kuulustelussa Himle kiisti kaiken. Himlen mukaan hän oli vain halunnut pelleillä poliisin kustannuksella. Kuulustelujen aikaan hän oli ehtinyt vuosien saatossa syyllistyä muun muassa lukuisiin omaisuusrikoksiin ja ryöstöön. Hän oli viettänyt vankilassa yhteensä noin 18 vuotta elämästään – ja vihasi poliisia.
Käräjäoikeudessa toukokuussa 2021 Himle esiintyi voitonvarmana. Ylen haastattelussa toukokuussa 2021 hän kertoi, ettei oikeudenkäynti ahdista häntä vähääkään.
– Ei tämä ole ollut minulle vaikeaa. Minulla ei ole mitään ongelmaa tämän asian kanssa. Minä vain leikin poliisin kustannuksella, Himle sanoi.
– Tiedän, etten ole tehnyt sitä, joten halusin ärsyttää heitä.
Teitkö sinä tämän rikoksen? Tapoitko sinä Klaus Schelklen?
– En. Jos olisin sen tehnyt, en olisi koskaan puhunut siitä.
EIT:llä tiukat vaatimukset kuulusteluille ilman avustajaa
Korkein oikeus noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asettamia vaatimuksia siitä, miten rikoksesta epäillyn on luovuttava oikeudestaan avustajaan, jotta luopuminen olisi pätevä ja yksiselitteinen. Nämä rajat ovat varsin tiukat, mutta myöskään EIT ei linjaa, että epäillyllä tulisi aina olla avustaja.
EIT:n ratkaisujen mukaan epäillylle on esimerkiksi kerrottava oikeudesta avustajaan ja siitä, että hänen ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Epäilty saa vaieta ja valehdella.
Epäillyllä täytyy myös olla mahdollisuus todella ymmärtää oikeutensa. Tämä voi edellyttää sitä, että poliisin on tarkasti varmistettava, että epäilty ei luovu oikeuksistaan esimerkiksi sairauden tai muun heikkoustilan takia.
Himle on vedonnut kuulustelujen aikaiseen terveydentilaansa, mutta suurin osa siihen liittyvistä tiedoista on poliisin ja tuomioistuimen päätöksellä salattu. Se tiedetään, että joitakin vuosia ennen kuulusteluja Himle sai vakavan päävamman maastopyöräonnettomuudessa. Lisäksi Himlellä on pitkäaikaissairaus, johon hän on viitannut esitutkinnassa.
Kun suomalaispoliisit kuulustelivat Himleä ensimmäisen kerran, tämä oli vangittuna Tanskassa. Seikalla on merkitystä, sillä vangitun epäillyn on vapaata vaikeampi järjestää puolustustaan.
Syyttäjät kuitenkin korostavat valituksessaan, että Himle ei ollut vangittuna Viking Sallyn henkirikoksesta epäiltynä vaan toisista rikoksista. Himlen yhteydenpito avustajaan ei siten ollut riippuvainen suomalaisista poliiseista.
KKO on sekä sallinut että kieltänyt tunnustuksen käytön
Suomessa Korkein oikeus on kymmenen viime vuoden aikana ratkaissut useita hyödyntämiskieltoasioita. Syyttäjien mukaan osa ratkaisuista puoltaa oikeutta käyttää kuulusteluja ja loput eivät sovellu tähän tapaukseen.
Tapauksissa KKO on arvioinut muun muassa epäillyn terveydentilaa ja sitä, onko tämä todella ymmärtänyt, mitä avustajasta luopuminen tarkoittaa. Ratkaisujen pääpiirteet on esitetty tässä jutussa.
Viime kädessä syyttäjät vetoavat Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2011:91.
Siinä todetaan, että myös lainvastaisesti hankittu todiste voidaan hyväksyä, jos menettely kokonaisuudessaan täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Virheellisen menettelyn vakavuus tulee arvioida tapauskohtaisesti, ja tarvittaessa todisteen näyttöarvoa pitää alentaa.
Tunnustus ilman muuta näyttöä ei riitä tuomioon
Edes tunnustuskuulustelujen salliminen ei takaa syyttäjälle voittoa tulevassa oikeudenkäynnissä. Vaikka tunnustus olisi saatu kaikkien sääntöjen mukaisesti, se ei yksin riitä langettavaa tuomioon. Myös muun näytön täytyy tukea syytettä.
Teknistä näyttöä Himleä vastaan ei ole, sillä esimerkiksi verisille vaatteille hänellä on selitys valmiina. On fakta, että hän oli mukana tilanteessa, jossa ryhmä partiolaisia löysi uhrit Viking Sallyn helikopterikannelta.
Löytämisen jälkeen hänen nähtiin taluttavan Bettina Taxisia kohti laivan sisätiloja. Himlen mukaan hän yritti auttaa naista. Tämä selittää sen, miksi hänen vaatteissaan oli tilanteen jälkeen verta.
Käräjoikeudessa syyttäjät yrittivät saada todistajankuulemisissa selville, oliko joku nähnyt Himlen vaatteissa verta ennen kuin tämä yritti auttaa Taxisia. Kukaan todistajista ei ollut tällaista havaintoa tehnyt.
Lue lisää:
