Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus on maailman kattavin verkkouutisointia vertaileva tutkimus. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen osallistui tänä vuonna yhteensä 46 maata, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Raporttia rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.
Tämän vuoden tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa itse seuraamiinsa uutisiin. Määrä on noussut vuodesta 2021 kahdella prosenttiyksiköllä. Useimpiin uutisiin luottavien suomalaisten osuus kasvoi puolestaan 69 prosenttiin, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.
Kriisissä kaivataan johtajaa
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Esa Reunanen löytää syyn vahvaan luottamukseen suomalaisten lähihistoriasta.
– Taustalla on luultavasti koronapandemia. Kun kohdataan yhteinen kriisi, niin ihmiset tyypillisesti ikään kuin hakevat auktoriteettia tai johtajaa, joka luovisi tästä ulos. Kun luottamus politiikkaan kasvaa, se kasvaa samalla myös mediaan.
Suomalaisten keskuudessa luottamus uutisiin vaihtelee selvästi sukupuolen, iän, koulutuksen, tulotason ja poliittisen asennoitumisen suhteen.
– Nuoremmat ovat epäilevämpiä, kun taas vanhemmat luottavat enemmän. Enemmän koulutetut luottavat paremmin kuin vähemmän koulutetut – tulokset ovat samantyyppisiä vuodesta toiseen.
Suomi, luottavaisten maa
Yleinen luottamuksen kulttuuri on Suomessa keskimääräistä vahvempi. Reunanen kuvaileekin Suomea "luottavaisten maaksi". Yleistä epäluuloa päättäjiin ei ole samassa määrin kuin monessa muussa maassa.
– Suomea pidetään konsensus-yhteiskuntana, jossa eri puolueet tekevät läheistä yhteistyötä. Ihmiset ovat tottuneet luottamaan poliisiin ja palokuntaan, ja ylipäätään virkakoneistoon.
Toimittajien ammattitaidolla on myös merkitystä luottamisessa.
– Nykyinen tavoite palvella koko yleisöä, ja huolehtiminen siitä, ettei ole virheitä, on toimittajan selkäytimessä. Hän pyrkii selvittämään, mistä asioissa on kysymys. Tämä heijastuu siihen, mitä myös yleisö toimittajista ajattelee, Reunanen summaa.
Oman ajattelun tärkeys
Valtavirran käsityksiä ja kotimaan uutismediaa kyseenalaistavien joukko on ollut Suomessa varsin pieni. Mikä heidän roolinsa on uutisiin luottamisessa?
– Rooli on tärkeä sekä hyvässä että pahassa. Uutismediaan pitää suhtautua kriittisesti: mediassa leviää helposti helppoja totuuksia, joiden kyseenalaistajat tekevät arvokasta työtä.
Reunanen muistuttaa myös kolikon toisesta puolesta.
– Viime aikoina on esiintynyt tarkoitushakuista ja rutiininomaista loan heittämistä myös mediaa kohtaan, sitä syytetään esimerkiksi manipuloinnista. Ilman kunnollisia perusteita se ei ehkä ole hyvä asia.
Tutkijan mielestä on tärkeää, että jokainen ajattelisi ihan itse.
– Kuuntelisi kyseenalaistajaa, katsoisi mediaa ja pohtisi, kenellä on perusteita näihin väitteisiin. Sokea luottamus ei ole hyvä mihinkään.
Säilyykö usko uutisiin?
Vaikka Suomessa luotetaan yhä uutisiin, useimmissa muissa maissa luottamus on laskussa. Miten uutisiin luotetaan meillä tulevaisuudessa, esimerkiksi 15 vuoden kuluttua?
– Tämän ja monen muun tutkimuksen ja maailmanmenon perusteella liikkeet ovat hitaita. Tuntuu siltä, että pitkässä juoksussa ei ainakaan luottamuksen suuntaan olla menossa, vaikka siltä nyt näyttäisikin.
Reunanen muistuttaa, että Suomessakin yhteiskunta muuttuu ja kansainvälistyy. Polarisaatiokehityksenkin ituja on olemassa. Se vaikuttaa myös toimittajan työhön.
– Luulen, että uutismedian rako hankaloituu tulevina vuosina. Miten kuunnella kriittisiä ääniä, jotta myös vilpittömästi kyseenalaistavat kokevat, että media kuuntelee heidänkin näkemyksiään?
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 16.5. kello 23:een saakka.