Christos Christou kertoo olleensa viimeisen vuoden lääketieteen opiskelija Thessalonikissa, Kreikassa, kun hän näki yliopiston käytävällä julisteen.
– Heidän aseet tappavat, meidän pelastavat, julisteessa luki.
Valmistuttuaan Christou päätti liittyä mukaan julisteessa mainostetun järjestön toimintaan.
– En halunnut juuttua yhteen kreikkalaiseen sairaalaan koko elämäkseni, Christou muistelee päätöstään.
Kahta vuosikymmentä myöhemmin hän istuu Lääkärit ilman rajoja -järjestön Helsingin toimistolla koko järjestön kansainvälisenä puheenjohtajana.
Christou on toiminut puheenjohtajan tehtävässään kesästä 2019 asti, ja kolmivuotinen kausi on pian päättymässä.
Kauteen on mahtunut niin kuolettavin pandemia vuosisataan, ilmastokriisin paheneminen kuin Venäjän aloittama hyökkäyssotakin.
– Toimintamme on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Christou sanoo.
Ukrainalaiseen junavaunuun rakennettiin teho-osasto
Ukrainasta kysyttäessä Christou vastaa ensimmäisenä, että meidän tulisi muistaa Ukrainan olevan hyvin kehittynyt valtio.
– Ukrainan terveydenhuollolla oli kaikki valmiudet vastata Venäjän hyökkäyksen haasteeseen. Ukrainassa on paljon hyvin koulutettua hoitohenkilökuntaa, Christou kertoo.
Humanitaarinen apu Ukrainaan ei olekaan tarkoittanut vain kenttäsairaaloita ja rokotuspisteitä, kuten usein kriisialueilla.
Sen sijaan Lääkärit ilman rajoja on jo ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä tarjonnut ukrainalaisille lääkäreille ja hoitajille koulutusta kriisitilanteista ja sotavammojen hoidosta.
Christou kuitenkin lisää, että sodan pitkittyessä Ukrainasta uhkaa loppua lääkkeet ja sairaalatarvikkeet.
Christoulla on itsellään kenttäkokemusta muun muassa Irakista, Kamerunista, Sambiasta ja Sudanista. Hän muistuttaa, että tehokkain avustustyö ei ole aina huomiota herättävintä.
– Maailman katseet ovat nyt rintamalla, mutta pidän itse prioriteettina kroonisten sairauksien lääkitsemisen turvaamista. Hyvä esimerkki on diabetes. Insuliini pelastaa lukemattomia ihmishenkiä.
Avun lähettäminen Itä-Ukrainaan sodan pahiten runtelemille seudulle on vaikeaa, sillä moni sairaalakaan ei ole ollut turvassa Venäjän pommitukselta.
– Meidän on täytynyt olla kekseliäitä. Ensimmäistä kertaa ikinä olemme muuttaneet junien vaunuja sairaaloiksi, Christou paljastaa.
Rautateitse jatkuvaa tehohoitoa vaativia potilaita on pystytty siirtämään Itä-Ukrainasta maan länsiosiin.
Ravitsemuskriisin seuraukset voivat olla katastrofaaliset
Christou muistuttaa, että sota Ukrainassa ei ole lopettanut maailman muita kriisejä.
Päinvastoin, Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt olemassa olleita ongelmia. Christou pelkää etenkin, että suurta osaa maailmaa uhkaa ravitsemuskriisi, jonka seuraukset voivat olla arvaamattomia.
Christoun mukaan Venäjän hyökkäystä ei saa pitää ainoana syynä maailman ruokapulalle. Ilmastokriisin vuoksi helteet pilaavat yhä useammin satoja, ja länsi on jättänyt monet konflikteista kärsineet alueet liiaksi oman onnensa nojaan, hän ajattelee.
Apua kriittisesti tarvitsevista maista Christou mainitsee erikseen Afganistanin ja Jemenin. Kokonaisista alueista puolestaan Sahelin ja Afrikan sarven alueet.
– Näissä paikoissa olemme nähneet jo nyt valtavia määriä aliravittuja lapsia, Christou kertoo.
Humanitaarisen avun pääsy kriisialueille on vaikeutunut
Christou harmittelee, että humanitaarisen avun tarjoaminen kriisialueilla on vaikeutunut.
– Maailmassa on ollut aina sokeita pisteitä, jonne humanitaarista apua ei ole syystä tai toisesta saatu toimitettua, mutta syyt ovat muuttuneet.
Humanitaariset organisaatiot toimivat usein alueilla, missä valtiollinen ja ei-valtiollinen toimija ovat aseellisessa konfliktissa keskenään. Usein hallitus nimittää sen valtaa uhkaavan tahon terroristijärjestöksi.
– Valtio määrittelee sitä vastustavat ryhmät terroristeiksi. Jos lääkärit menevät hoitamaan näitä ihmisiä, myös lääkärit leimataan terroristeiksi, Christou kertoo.
Syytös terrorismiin osallistumisesta saattaa tulla jo siitä, että lääkäri on yrittänyt hoitaa siviilejä alueella, jota kontrolloi terroristiseksi määritelty ryhmä.
– Tämä on teema, jota toistan nyt joka paikassa. Terrorisminvastaista lainsäädäntöä väärinkäyttämällä humanitaarinen työ kriminalisoidaan.
Ihmisiä pystytään auttamaan, mutta koronan hoidossa epäonnistuttiin
Christoun kolmivuotinen kausi avustusjärjestön johdossa on pian päättymässä.
Mikä antaa jaksamista työhön jatkuvien kriisien maailmassa?
– Vuonna 2004 olin ensimmäistä kertaa töissä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hiv-tilanne oli hyvin vaikea, ja lääketieteellisen yhteisön mieliala avun tehokkuudesta oli skeptinen, Christou muistelee.
– Mutta aivan kuten aiemmin tuberkuloosin kanssa, saimme hiljalleen aids-kuolemat merkittävään laskuun. Tällaiset kokemukset pitävät minut tässä organisaatiossa, hän jatkaa.
– Entä mihin olet pettynyt? kysyn lopuksi.
Christou vastaa heti, että kansainvälisen yhteisön epäonnistuminen koronapandemian hallinnassa.
– Tiedeyhteisö onnistui. He kehittivät meille diagnostiikan ja rokotteet ennätysajassa, mutta epäonnistumme levittämään niitä solidaarisesti kaikille tarvitseville.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: