Punaisen Ristin Veripalvelulla on Suomessa kymmenen kiinteää toimipistettä. Lisäksi verta voi luovuttaa liikkuvan veripalvelun luovutustilaisuuksissa.
Vaikka yli puolet luovutetusta verestä kerättiin viime vuonna kiinteissä toimipisteissä, ovat luovutustilaisuudetkin tärkeitä. Verenluovutustilaisuuksia järjestettiin viime vuonna 1115.
Kokkolalainen Foni Dang-Vo luovutti verta ensimmäisen kerran kotikaupungissaan järjestetyssä luovutustilaisuudessa kesäkuun alussa.
Verenluovutustapahtuma oli kahdessadas, jonka liikkuva veripalvelu Kokkolassa järjesti.
Dang-Vo oli ennakkoon hiukan huolissaan siitä, kelpaako luovuttajaksi – ja kun kelpasi, kokemus oli positiivinen.
– Se meni yllättävän nopeasti ja sujuvasti. Oletin, että se olisi vähän vaikeampaa, Dang Vo sanoo.
Veripalvelun vaatimukset luovuttajille löytyvät palvelun verkkosivuilta täältä. Verta saa luovuttaa tietyin väliajoin, ja Dang-Vo uskoo myös, että palaa luovuttajaksi.
– Pyrin ainakin käymään vielä toisenkin kerran ja niin usein, jos mahdollista. Suosittelen varmaan muillekin, jos luovuttaminen on mahdollista.
Jatkuva tarve
Verenluovuttajia kaivataan Punaisella Ristillä joka päivä, viikottainen tarve on noin 4000 luovuttajaa.
Vain reilut 3 prosenttia luovutusikäisestä väestöstä eli noin 113 000 henkilöä käy luovuttamassa verta vuosittain. SPR:n arvioiden mukaan luovuttajiksi kelpaavia olisi jopa 2–3 miljoonaa.
Koronapandemia vaikeutti verenluovutustilaisuuksien järjestämistä ja nyt luovuttamaan mennäänkin pääasiassa vain ajanvarauksella koronaturvatoimin.
Luovuttajien vähennyttyä samoja ihmisiä joudutaan kutsumaan avuksi aiempaa useammin. Lisäksi kaivataan verta erityisryhmiltä, kertoo SPR:n tiedottaja Tuuli Vuori.
– Nyt kaivataan luovuttajiksi muun muassa afrikkalaistaustaisia henkilöitä, Vuori sanoo.
Potilaalle annetaan ensisijaisesti hänen oman veriryhmänsä verta. Koska joskus eri väestöissä esiintyy kuitenkin harvinaisia veriryhmiä, jolloin verenluovuttajalla pitäisi olla sama harvinaisuus.
Esimerkiksi U-negatiivinen veriryhmä on etenkin afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä, mutta SPR:n mukaan yhtään tällaista verenluovuttajaa ei vielä ole löytynyt Suomesta.
Suomessa yleisimpiä veriryhmiä ovat A+ ja O+, joihin kuuluu yli 65 prosenttia suomalaisista.
Luovuttamaan armeijan jälkeenkin
Kokkolan verenluovutustilaisuuden järjestäjät tulevat Seinäjoelta, missä on yksi SPR:n kiinteistä Veripalvelu-toimipisteistä. Seinäjoen toimipisteen toiminta-alue on vanha Vaasan lääni.
Verenluovutusten määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana vähentynyt. Seinäjoen veripalvelun vastaava hoitaja Tiina Kujanpää kertoo, että osin vaikuttavat esimerkiksi korona ja veripalvelun toimintatapojen muutos eli osin vähentyminen on ollut hallittua.
– Sairaaloiden veritilanne huomioonottaen olemme aina päässeet heidän tavoitteisiinsa. Kun heillä laskee punasolujen tarve, mekään ei niitä kerätä niin paljon.
Kujanpään mukaan tällä hetkellä luovuttajien sukupuolijakauma on naisten eduksi 60-40.
Miehet saavat luovuttaa verta useammin kuin naiset, joten heitä tarvittaisiin mukaan luovuttajiksi. Erityisesti luovuttamaan toivotaan nelikymppisiä miehiä. Heidän mukaan saamiseksen kampanjoidaan muun muassa sosiaalisessa mediassa.
– Miehet yleensä luovuttavat verta armeijassa, mutta asia unohtuu elämän ruuhkavuosien ajaksi. Nämä miehet me haluamme takaisin luovuttajiksi, Kujanpää sanoo.
– Äijät nyt mukaan tänne. Tässä ei kuinkaan pahasti käy, me pidetään teistä kyllä huoli.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 21. kesäkuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: