"Thermacell on ainoa hyttyskarkote, jonka avulla pystyn keräämään marjat metsästä. Ilman sitä kerääminen on tuskaa, ja marjat jäisivät metsään."
Näin kirjoittaa Elsi, 70, yksi Ylen kyselyn vastaajista. Keräsimme verkkokyselyn avulla tietoa ihmisten tottumuksista torjua hyttysenpistoja. Vastauksia tuli noin 250. Jutussa siteerataan vain niitä vastaajia, jotka jättivät yhteystietonsa.
Kuten moni muukin, Elsi vannoo kohutun Thermacellin nimiin. Hän kuuluu kuitenkin vähemmistöön kyselyyn vastanneiden keskuudessa, sillä hyvin harva vastaajista myönsi käyttävänsä laitetta oman pihapiirinsä ulkopuolella.
Mutta kuinka suuresta "ympäristörikoksesta" Elsin kohdalla on kyse? Rikoksen vakavuutta voi olla vaikea arvioida, mutta Thermacellin vieminen luontoon on lain vastaista.
– Suomen kemikaalilaki velvoittaa käyttämään biosideja käyttöohjeiden mukaisesti, eli ohjeiden noudattamatta jättäminen on lain vastaista, toteaa ylitarkastaja Elina Rydman Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Riskit kohtuullisia, jos ohjeita noudatetaan
Selvitimme kyselyssämme myös lukijoiden ajatuksia hyttyskarkotteiden ja -myrkkyjen mahdollisista ympäristö- tai terveyshaitoista. Noin puolet kertoi olevansa niistä huolissaan.
"Olen huolissani, hermomyrkkyä sisältävän laitteen käyttö on edesvastuutonta. Ötökät ovat tärkeä osa ekosysteemiä", kommentoi Elina, 54.
"On täysin järjen vastaista, että vaarallisia, EU-tasollakin vasta tutkinnan alla olevia myrkkyjä myydään kuluttajaköyrtöön, kun kuluttajat eivät ohjeita lue", kirjoittaa Ami, 39.
Ohjeideiden lukematta jättäminen aiheuttaa päänvaivaa myös Tukesissa.
– Kaikki arviointityö, mitä Tukesissa ja EU-tasolla tehdään, kiteytyy käyttöohjeisiin. Jos ihmiset noudattaisivat ohjeita, hyönteismyrkkyjä sisältävien valmisteiden käyttöön liittyvät riskit olisivat hyväksyttävällä tasolla, ylitarkastaja Rydman sanoo.
Ylen kyselyn vastaajista neljä viidestä kertoi noudattavansa käyttöohjeita. Joukossa oli heitäkin, jotka viisveisaavat käyttämiensä kemikaalien vaikutuksista ympäristöön.
"Saan kauheita paukamia joka pistosta, niin ei jaksa kiinnostaa", kirjoittaa nimimerkki RW, 51.
Pahempiakin myrkkyjä on
Muutamat kyselyn vastaajista kertovat luopuneensa Thermacellin käytöstä luettuaan sen mahdollisista ympäristöhaitoista. Thermacellissa käytettävä tehoaine pralletriini on vaarallinen kaikille hyönteisille ja vesieliöille.
"Käytin Thermacellia muutamia kertoja ennen kuin tiesin sen ympäristöhaitoista. Lopetin käytön kun haitat tulivat mediassa ilmi", kertoo Iris, 25.
Tukesin Elina Rydmanin mukaan on hyvä, että kemikaalien haitoista keskustellaan. Tosin nimenomaan Thermacellin joutuminen suuren mediakohun keskelle ei välttämättä ole perusteltua.
– Onhan se keskustelu lähtenyt vähän laukalle. Thermacelliin liittyvät riskit eivät ole korkeimmasta päästä, vaikka laitteessa käytettävä tehoaine onkin myrkyllistä, hän sanoo.
Hän toivoo, että Thermacell-keskustelu laajenisi koskemaan kaikkia hyönteismyrkkyjä.
– Esimerkiksi muurahaismyrkkyjä käytetään todella paljon, vaikka vain harvoin muurahaisten myrkyttämiselle on oikeaa tarvetta. Muurahaismyrkyt ovat yhtä lailla vaarallisia pölyttäjille, Rydman huomauttaa.
Hyttysten välittämät infektiot ovat Suomessa harvinaisia
Mutta onko hyttysiltä tai muilta ötököiltä ylipäätään pakko erityisesti suojautua? Sirpa, 61, välttelee paukamia pysymällä kaupungissa ja suosittelee samaa muillekin.
"Älä lähde maalle hyttysten syötäväksi."
Osa vastaajista luottaa karaistumiseen.
"Siedätän itseni alkukesästä: käyn sopivan tyynenä iltana kalalla jossain jokivarren tai lammen rannalla ja annan hyttysten syödä. Pari päivää iho kutiaa mutta sitten puremia ei juurikaan huomaa", kertoo nimimerkki Annassie toisten ellää eläkä myrkytä, 64.
Jos asiaa ajattelee puhtaasti terveysnäkökulmasta, Suomessa hyttyskarkotteiden tai -myrkkyjen käyttö ei yleensä ole välttämätöntä. Zonoosivirologian professorin Olli Vapalahden mukaan tavallisimmat hyttysenpistoihin liittyvät terveyshaitat liittyvät allergioihin tai siihen, että pistoskohta pääsee tulehtumaan.
Varsinaiset hyttysten välittämät infektiot ovat Suomessa harvinaisia, mutta mahdollisia. Merkittävimpiä hyttysvälitteisiä tauteja ovat Vapalahden mukaan jänisrutto ja Pogostantauti.
– Jänisrutto on ikävä tauti, mutta hoidettavissa antibiooteilla. Pogostantaudista osalle jää pitkäaikaisia niveloireita.
Molempien tautien esiintymisessä on suurta vaihtelua. Esimerkiksi viime vuonna Pogostantautia tavattiin poikkeuksellisen paljon. Vapalahden mukaan tautitilanteesta tiedottamista voisi olla paikallaan tehostaa.
– Kun jänisruttoa tai Pogostantautia esiintyy jollakin alueella runsaasti, ihmisten olisi hyvä tietää asiasta ja mahdollisesti pyrkiä välttelemään hyttystenpistoja.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.6. kello 23:een saakka.