Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
AL-HOL
– Häipykää! Me tapamme teidät, huutaa mustaan kaapuun ja kasvohuntuun, niqabiin, pukeutunut nainen arabiaksi
Olemme pohjoissyyrialaisen al-Holin leirin ruokatorilla ja tunnelma on hyvin vihamielinen.
Nainen yrittää hätistää meitä kauemmaksi jostakin nappaamallaan laatikolla.
Hetken päästä nainen kaivaa esiin kännykän ja soittaa – ilmeisesti kutsuakseen vahvistuksia paikalle.
Ilmassa lentää jo kananmunia ja kiviä. Heittäjien joukossa on pieniä lapsia, joita al-Holin leirissä riittää. He ovat olleet telttaleirin ankeissa oloissa jo vuosia.
Tilanne ruokatorilla kehittyy nopeasti ja seurassamme oleva al-Holin leirihallinnon työntekijä sanoo, että nyt on paras vetäytyä ennen kuin tilanne muuttuu vaaralliseksi.
Siirrymme tuhdin teräsaidan toiselle puolelle.
Entisten Isis-taistelijoiden perheitä ja muita kalifaatin asukkaita leirissä
Pohjois-Syyrian kurdijohtoisten turvallisuusjoukkojen vartioima al-Hol näyttää kauempaa tavalliselta pakolaisleiriltä.
Se on pikemminkin vankileiri, josta asukkaat eivät saa poistua ilman lupaa. Ja lupa heltiää esimerkiksi, jos ulkomaalainen asukas kotiutetaan.
Täällä on edelleen noin 55 000 ihmistä, joukossa Isis-taistelijoiden puolisoita ja heidän lapsiaan.
Aitojen sisäpuolella leirin hallinta näyttää ainakin osittain siirtyneen kovan linjan asukkaille, jotka pitävät muita kurissa ja karkottavat meidän kaltaisemme ei-toivotut vieraat.
Haluavatko viimeiset suomalaiset lähteä al-Holista?
Leirin johto ei anna haastatteluja, mutta kertoo, että leirillä pidettävien ulkomaalaisten joukossa on myös suomalaisia – tosin tarkkaa tietoa asiasta ei ole, koska asukkaita ei missään vaiheessa ole saatu rekisteröityä.
Ulkoministeriön mukaan Pohjois-Syyriassa on edelleen kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa lapsia.
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner sanoo, että viimeisiä suomalaisia ei tällä hetkellä pystytä kotiuttamaan, Suomesta riippumattomista syistä.
– Ihan tarkkaan ei voi kertoa (miksi), koska kyse on yksityisten ihmisten ja lasten asioista. Sen voin sanoa, että yhteydenpito on ollut mahdotonta viime aikoina, Jussi Tanner sanoo Ylelle.
Hänet nimitettiin kesäkuun alussa konsulipäälliköksi. Ulkoministeriön erityisedustajana Tanner on johtanut suomalaisten kotiuttamista Pohjois-Syyriasta ja myös tämä tehtävä jatkuu.
Tanner on todennut, että kaikkia suomalaisia tuskin pystytään kotiuttamaan.
Kuuntele pitempi haastattelu Jussi Tannerin kanssa:
Al-Holissa ja muissa Pohjois-Syyrian leireissä on kerrottu olevan naisia, jotka eivät halua palata kotiin. Joissakin tapauksissa naisten on sanottu odottavan, että Isisin taistelijat vapauttavat heidät.
"Ketään ei voi auttaa pakolla"
Elleivät al-Holissa olevat suomalaiset halua apua Suomen viranomaisilta, pakkokeinoja ei ole, ei myöskään lasten osalta.
– Jos henkilöt eivät halua tulla autetuiksi, meillä ei ole lainmukaisia keinoja auttaa heitä tai heidän lapsiaan väkisin, Jussi Tanner sanoo
Konsulipäällikkö Tannerin mukaan tavoitteena on edelleen tuoda kaikki lapset pois, mutta se ei onnistu ilman aikuisten myötävaikutusta.
– Niin kauan kuin lapset ovat leirillä, heitä ei ole mahdollista erottaa äideistään oikeudellisesti kestävällä tavalla. SIellä ei ole mitään sellaista lastensuojeluviranomaista tai vastaavaa, joka sen erottamisen voisi toteuttaa niin kuin pitää, Tanner sanoo.
– Käytännössä siellä on ei-valtiollinen aseellinen ryhmä, joka ei sitä paitsi itsekään suostu lasten erottamiseen väkisin, Tanner muistuttaa.
Al-Holia ja muita Pohjois-Syyrian leirejä valvovan kurdijohtoisen hallinnon edustajat ovat toistuvasti todenneet, että lapsia ei voi kotiuttaa ilman äitejään.
Al-Holissa kello kuitenkin tikittää, ja leirin turvallisuustilanne huolestuttaa.
Hyökkäysten ja joukkopaon uhka huolestuttaa
Al-Holin johto on huolissaan mahdollisista hyökkäyksistä, joilla yritettäisiin vapauttaa leirissä olevia naisia. Tammikussa 2022 Isis hyökkäsi lähellä Hasakan kaupunkia sijaitsevaan al-Sinan vankilaan, jossa on tuhansia vangittuja Isis-taistelijoita.
Satoja ihmisiä kuoli ja pieni osa vangeista pääsi pakoon. Luvut paenneiden määrästä vaihtelevat. Al-Holin leirijohto epäilee, että tavoitteena oli jatkaa hyökkäystä iskemällä myös al-Holiin.
Myöhemmin keväällä al-Holissa käytiin tulitaistelu, jossa kuoli kolme ihmistä.
Vaikka Isis on vain varjo entisestään se muodostaa edelleen selvän uhan.
Leirissä rajua väkivaltaa
Al-Hol on raju paikka ja tämä koskee aivan erityisesti syyrialaisten ja irakilaisten asuttamia osia leiristä.
Kun kävimme leirissä kesäkuun alkupuolella, leirihallinnon tietoon oli tullut kaksi äskettäin mestaamalla tehtyä murhaa.
Lähtömme jälkeen julkisuudessa kerrottiin kolmannesta murhasta. Murhat ovat ilmeisesti osa Isisiä tukevien naisten kurinpitoa tai välienselvittelyä muiden leiriläisten kanssa.
Muut kuin irakilaiset ja syyrialaiset on koottu omalle alueelle, jossa on yli 8 000 ihmistä. Siellä ei ole viime aikoina kerrottu murhista, vaikka leirihallinnon mukaan on esiintynyt muuta väkivaltaa.
Osa al-Holin pikavisiitillä kohtaamistamme ihmisistä vaikuttaa erittäin vihamielisiltä.
Toinen vaikutelma on, että kurdijohtoiset turvallisuusjoukot pystyvät kyllä pitämään asukkaat aitojen sisäpuolella, mutta leirin hallinta on osittain menetetty.
Lue lisää:
Kotiäiti vai osa terroristijärjestöä?
Katso Ulkolinjan dokumentti Vuosi al-Holissa: