Pieni sähköpumppu hurisee ja vesi lorisee hetken muovikouruun basilikantaimien juurelle. Aurinko porottaa armottomasti, mutta sisällä viljelykontissa ilma on kosteaa ja lämpötila tasainen.
– Vertikaaliviljely kuluttaa vettä noin 90 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kasvihuoneviljely, kertoo kasvituotannon lehtori Heikki Korhonen.
Siirrettävään metallikonttiin rakennettu vertikaaliviljelyjärjestelmä otettiin käyttöön Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradia Jämsän kasvituotannon opinnoissa puolisen vuotta sitten.
Vertikaali- eli kerrosviljelyssä kasveja kasvatetaan suljetussa tilassa keinovalojen alla hyllyissä. Viljely on pitkälle automatisoitua, vain siementen kylvö ja sadonkorjuu tehdään käsityönä.
Vuodenajoista riippuvaiselle puutarha-alalle viljelykontti tuo uusia mahdollisuuksia.
– Näin voimme tuottaa vihanneksia ympäri vuoden ja opiskelijat pääsevät näkemään käytännössä miten kasvit kasvavat siemenestä valmiiksi tuotteeksi, sanoo Korhonen.
Vertikaaliviljelyllä voidaan tuottaa vihanneksia tehokkaasti pienessä tilassa.
Jokaisen hyllyn valo- ja vesimäärä säädetään kasvatettavan kasvin vaatimusten mukaan. Esimerkiksi salaatti on valmis lautaselle jopa muutamaa viikkoa aiemmin kuin tavallisessa kasvihuoneessa.
Puhtaampaa ruoantuotantoa kohti
Vertikaaliviljely on osa ruoantuotannon tulevaisuutta. Viljelytapa mahdollistaa vihannesten kasvattamisen myös kaupungeissa. Jo nyt muutamissa suurissa marketeissa osa myytävistä vihanneksista tuotetaan paikan päällä.
Gradialle mittatilaustyönä hankitulla viljelykontilla opiskelijat ottavat haltuun perinteisen viljelyn lisäksi myös uusia taitoja.
Parikymmentä vuotta kasvituotantoa opettanut Korhonen sanoo, että moni asia on muuttunut puutarha-alalla ajan kuluessa.
– Esimerkiksi ympäristöasioita ei aikaisemmin otettu niin paljon huomioon kuin nykyään. Tänä päivänä kasvihuonetuotannossa ei juurikaan käytetä torjunta-aineita.
Kasvihuoneviljelijät käyttävät ensisijaisesti biologista torjuntaa, jossa kasvien sekaan päästetään luonnon omat torjuntajoukot.
Tunnetuin näistä lienee leppäkerttu, jonka toukat syövät kirvoja.
Lisäksi käytössä on muun muassa kirvavainokaisia, kukkakärpäsen toukkia ja petopunkkeja – samoja otuksia, jotka pitävät myös kotipuutarhojen tuholaiset kurissa, kunhan niitä ei suihkutella kuoliaaksi saippualla tai muilla myrkyillä.
Ammattiviljelijä arvostaa elävää maata
Maaperän ja kasvualustan huomioiminen on toinen suuri muutos, jonka Korhonen näkee puutarha-alalla.
Maailmanlaajuisesti viljelymaan kunto on heikentynyt yksipuolisen tehotuotannon myötä. Avomaalla pyritään nykyään entistä useammin monipuoliseen kasvilajistoon ja mahdollisimman vähäiseen maan muokkaamiseen.
– Aiemmin kasvihuoneissa tapettiin kaikki pieneliötoiminta kasvualustasta kuumentamalla se. Nyt sen sijaan ostetaan erilaisia sienivalmisteita ja mikrobeja kasvualustaan lisättäväksi.
Mullan kuumentaminen ei hyödytä kasveja eikä puutarhuria.
– Jos kasvualusta tapetaan, niin siihen tulee sattumanvaraisesti viljelykasveille haitallisia sieniä ja pieneliöitä, sanoo Korhonen.
Biologinen torjunta ulottuu nykyään siis myös maan pinnan alapuolelle.
– Kasvit kasvavat samalla tavalla, mutta viljelytavat muuttuvat. Biologisilla menetelmillä ja vertikaaliviljelyllä saadaan tuotettua hyvin puhdasta ruokaa, sanoo Korhonen.
Voit keskustella aiheesta 14.7. klo 23.00 saakka.