Heinäkuussa 2020 Hollannin poliisi löysi Pohjois-Brabandin provinssista kontteja, joita oli tarkoitus käyttää kidutusselleinä. Kontit olivat niin hyvin äänieristettyjä, että kovaääninenkään huuto ei kuuluisi niistä ulos.
Konteissa oli kiduttamiseen sopivia välineitä, kuten skalpelleja, hammaslääkärituoli ja uhrien sitomiseen tarkoitettuja remmejä. Hollantilaiset kokaiinisalakuljettajat olivat suunnitelleet vangitsevansa heille velkaa olevia alamaailman jäseniä niihin.
Tapaus on yksi monista kokaiinijengien väkivaltaisuudesta kertovista esimerkeistä, jotka ovat järkyttäneet Hollantia.
Rikollisjärjestöjen kynnys käyttää kuolettavaa väkivaltaa on viimeisten kymmenen vuoden aikana madaltanut, ja murhia on tehty varomattomammin. Summittaiset ammuskelut ovat vaatineet useita sivullisia uhreja. Lisäksi sivullisista on tullut rikollisjengien kostoiskujen kohteita.
Näin kerrotaan Alankomaiden oikeusministeriön alaisen tutkimuslaitoksen tänä vuonna julkaisemassa raportissa. Raportin mukaan kokaiinikaupan kasvu on tärkein väkivaltaa ruokkiva tekijä.
Historiallinen oikeusprosessi
Kokaiinijengien väkivaltaan yritetään puuttua jo useita vuosia jatkuneessa valtavassa Marengo-oikeusprosessissa. Siinä yhteensä 17 kokaainijengin jäsentä on syytettynä kuudesta alamaailman murhasta ja useasta murhan yrityksestä.
Jengin johtajana pidetään kokaainikauppaa pyörittänyttä Ridouan Taghia. Hänen epäillään tilanneen kostomurhat, joita muut syytetyt olisivat toteuttaneet.
Taghi pidätettiin laajan kansainvälisen etsintäoperaation seurauksena Dubaissa vuonna 2019. Arviot hänen omaisuutensa arvosta kohoavat sadoista miljoonista jopa miljardiin euroon.
Poikkeuksellisen Marengo-prosessista tekee se, että kolme päätodistajan lähipiiriin kuulunutta henkilöä on murhattu prosessin aikana.
Maaliskuussa 2018 päätodistaja Nabil B:n veli ammuttiin kuoliaaksi. Vain viikkoa aikaisemmin syyttäjä oli kertonut, että murhayrityksestä kiinnijäänyt Nabil B ryhtyisi päätodistajaksi Taghia vastaan. Murhatulla veljellä ei ollut kytköksiä alamaailmaan.
Syyskuussa 2019 Nabil B:n asianajaja Derk Wiersum ammuttiin.
Viime vuoden heinäkuussa murhattiin Nabil B:n luottamushenkilönä toiminut Peter R. de Vries, joka oli Hollannissa äärimmäisen tunnettu ja pidetty rikostoimittaja. Tragediasta uutisoitiin laajasti myös Suomessa.
Murhien vuoksi Marengo-prosessia varjostaa hollantilaisen rikostoimittaja Wouter Laumansin mukaan pelon ilmapiiri.
Kesäkuun alussa alkaneisiin julkisiin kuulemisiin ei saapunut yhdenkään uhrin lähiomaisia paikalle, vaikka niin on yleensä tapana. Syyttäjien ja tuomareiden kasvoja ei myöskään näytetä julkisuudessa. Ennennäkemättömän tiukoista turvajärjestelyistä vastaa Hollannin armeija.
– Tälle tapaukselle ei löydy vertailukohtaa Hollannin historiasta, Marengo-prosessia tiiviisti seurannut Laumans sanoi Ylelle puhelinhaastattelussa. Hänen mukaansa Euroopassa vastaavanlaisia tapauksia on sattunut lähinnä Italiassa.
Kokaiinikauppa kasvussa
Samalla kun koko Euroopan kokaiinikauppa on kasvanut kovaa vauhtia, Hollannissa sijaitsevasta Rotterdamin satamasta on tullut Belgian Antwerpenin sataman ohella tärkein kokaiinin kauttakulkureitti Eurooppaan.
Vuonna 2020 Rotterdamin satamassa takavarikoitiin ennätykselliset 40 000 kiloa kokaiinia koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2021 takavarikot kasvoivat 70 000 kiloon. Katukaupassa takavarikoidun kokaiinin arvo olisi ollut noin viisi miljardia euroa.
Hollannissa kokaiiningramman hinta on pysynyt jo vuosia 50 euron tuntumassa. Se kertoo Laumansin mukaan siitä, että ennätyksellisen suuret takavarikot eivät ole hillinneet kokaiinivirtoja.
Vain murto-osa Rotterdamin kautta kulkevasta kokaiinista jää Hollantiin. Suurin osa jatkaa matkaa Euroopan kasvaville kokaiinimarkkinoille, kuten Suomeen.
Suomessa kokaiinin käyttö on eurooppalaisittain edelleen melko vähäistä, mutta se on THL:n jätevesitutkimusten mukaan moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Käyttö keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Kevyet rangaistukset ja poliisin vähäiset resurssit ovat luoneet otollisen toimintaympäristön järjestäytyneelle rikollisuudelle Hollannissa. Jo vuonna 2018 Hollannin suurin poliisiliitto varoitti, että maa alkaa muistuttaa “huumevaltiota”. Poliisi oli erityisesti huolissaan huumejengien rahavirtojen ja niiden mukanaan tuoman vaikutusvallan kasvusta.
Rotterdamin suosiota kokaiinin salakuljettajien keskuudessa selittää myös logistiikka. Satama on Euroopan suurin, minkä vuoksi salakuljetuksen valvominen on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi jatkoyhteydet muualle Eurooppaan ovat erinomaiset.
Ongelmana korruptio ja resurssien puute
Rotterdamin satama on jo vuosia kamppaillut laajamittaisen korruption kanssa. Viime vuonna Alankomaiden merisatamapoliisin aluejohtaja Jan Janse sanoi NRC Handelsblad -lehden haastattelussa, että kokaiinia salakuljettavat rikollisjärjestöt ovat soluttautuneet Rotterdamin satamaan.
Korruptioon puuttuminen on vaikeaa, koska yhteensä jopa 180 000 henkilöllä on kulkulupa Rotterdamin sataman alueelle. Heistä jokainen on potentiaalinen avunantaja rikollisjärjestöille.
Moni työntekijä päätyy tekemään yhteistyötä rikollisjärjestöjen kanssa helpon rahan mutta myös kiristyksen vuoksi. Näin kertoo kokaiinisalakuljetuksia vastaan kamppaileva syyttäjä Nicolle Coenen Alankomaiden syyttäjäviranomaisen julkaiseman lehden haastattelussa.
Satamatyöntekijöitä on esimerkiksi seurattu kotiin ja harrastuksiin sekä heidän lastensa kouluihin. Erityisen suurta painostusta kohtaava työntekijät, jotka ovat jo kerran suostuneet yhteistyöhön.
Ilman apureita rikollisjärjestöjen olisi Coenen mukaan lähes mahdotonta löytää kontit, joissa kokaiinia kuljetetaan, sillä sataman läpi kulkee useita miljoonia kontteja vuodessa.
Lisäksi rikollisjengit ovat palkanneet ulkopuolisia apureita siirtämään kokaiinieriä toisiin kontteihin tarkastusten välttämiseksi. Sataman alueella liikkumista on vaikea valvoa, koska alue on niin valtava.
Ongelmaa on yritetty ratkoa tuomioita koventamalla. Tammikuusta alkaen luvaton liikkuminen sataman alueella voi johtaa jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen, kun aikaisemmin siitä selvisi pelkällä 95 euron sakolla.
Valvonnan rakenteellinen haaste on silti valtava. Samalla kun Rotterdamin sataman kokaiinitakavarikot ovat vuodesta 2014 kymmenkertaistuneet, huumeiden salakuljetusta valvova tullin, syyttäjäviranomaisen, rahanpesuviranomaisen ja satamapoliisin yhteistyöelin on pysynyt 18-henkisenä.
Salakuljettajat ovat myös taitavia käyttämään satamien heikkoja kohtia hyväkseen. Tavaran on kuljettava sataman lävitse riittävän nopeasti, jotta sen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Siksi kaikkia lasteja on mahdotonta valvoa. Etenkin hedelmälasteja käytetään usein kokaiinin salakuljetukseen, koska niiden tarkastamiseen on pilaantumisriskin vuoksi hyvin vähän aikaa.
Kyse on eräänlaisesta kissa-hiiri-leikistä, jossa viranomaiset ovat salakuljettajia jatkuvasti askeleen jäljessä.
Tuomiot eivät pysäytä kokaiinikauppaa
Marengo-prosessin syytevaatimukset on määrä julkistaa huomenna tiistaina. Todennäköisesti syyttäjä tulee vaatimaan Taghille ja osalle muista syytetyistä elinkautista vankeusrangaistusta. Lopullisia tuomioita odotetaan vasta ensi vuoden puolella.
Vaikka Taghin uskotaan tilanneen myös päätodistajan lähipiirin murhat, häntä vastaan ei ole nostettu syytteitä niistä. Syynä on se, että näyttöä ei ole riittävästi ja Hollannissa elinkautisen voi tuomita vain kerran. Toisin kuin Suomessa, Hollannissa elinkautisesta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista vapautua.
Laumans toivoo, että Marengo-prosessissa todennäköisesti langetettavat tuomiot hillitsisivät jengiväkivaltaa. Väkivaltaa ruokkivaa kokaiinikauppaa tuomiot eivät kuitenkaan pysäytä.
Niin kauan kun kokaiinin kysyntä ja hinta ovat korkeita, sen salakuljetus ja myynti näyttäytyvät rikollisille ylivoimaisen nopeana ja houkuttelevana tienä rikastumiseen.
Lue seuraavaksi: