BRYSSEL EU-maat ovat päättäneet hyväksyä Ukrainan ja Moldovan uusiksi jäsenehdokkaikseen.
EU-johtajat päättivät asiasta torstai-iltana huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenyyttä myös hakenutta Georgiaa ei kelpuutettu vielä tässä vaiheessa viralliseksi jäsenehdokkaaksi.
Ratkaisuun vaadittiin jäsenmaiden yksimielinen päätös.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja puheenjohtajamaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron eivät säästelleet ylisanoja kommentoidessaan päätöstä medialle.
– Olen syvästi vakuuttunut siitä, että tämä päätös vahvistaa meitä kaikkia, hakijamaita ja EU:ta, von der Leyen sanoi.
– Haluan painottaa, miten tärkeä tämä päätös on tilanteessa, jossa yksi hakijamaista käy sotaa, Macron jatkoi.
Zelenskyi: Ainutlaatuinen hetki
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ylisti heti päätöksen jälkeen Twitter-viestissään EU:n päätöstä.
– Tämä on ainutlaatuinen ja historiallinen hetki EU:n ja Ukrainan suhteissa. Olen kiitollinen Charles Michelille, Ursula von der Leyenille ja EU-valtioiden johtajille tuesta. Ukrainan tulevaisuus on EU:ssa, Zelenskyi kirjoitti.
Zelenskyi kiitti EU-johtajia myös videoyhteyden välityksellä.
Päätöksellä on Ukrainalle valtava symbolinen merkitys. Ukraina jätti EU-hakemuksensa heti Venäjän hyökättyä maahan, ja päätös sen ottamisesta hakijaksi keskellä veristä sotaa syntyi ennätysvauhtia.
Vaikka päätös on merkittävä, voi kestää vuosia, ennen kuin neuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa saadaan edes alkuun.
Sodan keskellä suorat jäsenyysneuvottelut ovat mahdoton pala. Lisäksi Ukrainan ja Moldovan demokratia- ja oikeusvaltiokysymyksissä sekä korruption kitkemisessä on yhä paljon tehtävää.
Georgialle komissio on ehdottanut näkymää EU-jäsenyyteen, mikä viestii vielä pidemmästä polusta unionin jäseneksi. EU-johtajat vakuuttivat Georgialle, että sillä on aito mahdollisuus jäseneksi.
– On todella tärkeää, että jatkatte uudistuksia. Komission raportin perusteella olen vakuuttunut siitä, että jos teillä on poliittista tahtoa, niin oikeat askelet löytyvät, Charles Michel sanoi.
Balkanin maat turhautuneita Bulgarian jarrutukseen
Huippukokous alkoi EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajien tapaamisella, joka venyi nelituntiseksi.
Aiheena oli Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden edistäminen, mutta Balkanin ehdokasmaat alkoivat osoittaa asian etenemisen hitauden vuoksi turhautumisen merkkejä.
Bulgaria on jarruttanut viime vuodet veto-oikeudellaan Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen alkamista omien kansallisten intressiensä vuoksi.
Albanian pääministeri Edi Rama latasi täyslaidallisen Bulgarian ja koko samalla koko EU:n niskaan.
– On häpeällistä, että Nato-maa Bulgaria pitää kahta muuta Nato-maata eli Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa panttivankinaan, Rama sanoo.
Kokouksesta tuli kuitenkin torstaina tietoja, että Ranska on tehnyt asiassa kompromissiesityksen joka saattaisi viimeinkin kelvata Bulgarialle. Verkkolehti Politicon tietojen mukaan Bulgaria äänestäisi perjantaina maan parlamentissa veto-oikeudesta luopumisesta.
Pohjois-Makedonia hyväksyttiin hakijamaaksi jo vuonna 2005, mutta sen neuvottelut eivät ole vieläkään alkaneet. Suomi tukee neuvottelujen aloittamista sekä Pohjois-Makedonian että Albanian kanssa, pääministeri Marin sanoo.
– Pidämme totta kai kiinni kriteereistä, mutta sen jälkeen kun uudistuksia tehdään niin EU:n pitää myös omalta osaltaan mennä eteenpäin neuvotteluissa, Marin sanoo.
Huippukokouksessa tehtiin illalla yrityksiä saada vauhtia myös Bosnian ja Hertsegovinan toiveisiin päästä hakijamaaksi. EU-johtajien mukaan sävy sen EU-hakemusta kohtaan oli yleisen positiivinen.
Heinäkuussa huippukokous Euroopan taloushuolista?
Huippukokouksessa määritellään EU:n yleistä poliittista suuntaa, ja se jatkuu Brysselissä huomiseen asti.
Varsinaisen huippukokouksen ja Länsi-Balkanin kokouksen lisäksi kokonaisuuteen on nivottu myös euroalueen talouslinjauksista päättävä eurohuippukokous.
Myös osa talousasioista, kuten hintojen voimakas nousu, liittyvät nyt kiinteästi Ukrainan sotaan. Kokouksesta tihkuneiden tietojen mukaan Italian pääministeri Mario Draghi olisi esittänyt heinäkuulle uutta huippukokousta, jossa käsiteltäisiin vain taloustilannetta.
Tänään ja huomenna esiin nousevat myös Venäjän Ukrainassa käymä sota ja EU:n tuen lisääminen Ukrainalle, pääministeri Marin arvioi.
– Suomi on omalta osaltaan ilmaissut, että niin kauan kuin Ukrainassa on sota käynnissä, he tarvitsevat tukeamme, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.