Syrjäseuduilla on vakava pula pelastajista. Pohjois-Karjalassa palopäälliköt tekevät kaikkensa, jotta avoimiin tehtäviin löydettäisiin edes sijaisia.
Useilla Suomen syrjäseuduilla on jatkuvasti avoinna vakituisia pelastajan virkoja. Moniin haussa oleviin virkoihin ei tule yhtään hakemusta useista hakukerroista huolimatta.
– Haja-asutusalueella pelastajapula on äärimmäisen kova, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola toteaa.
Pelastajapulan taustalla ovat tiukat toimintavalmiusajat, eläköityminen sekä Pelastusopiston rahoituksen riittämättömyys.
Ilman pitkäaikaista lisärahoitusta Pelastusopisto ei enää tulevaisuudessa pysty kouluttamaan riittävästi pelastajia pelastuslaitosten tarpeisiin. Osassa Suomea pelastajapula näkyy jo nyt käytännön työssä.
Pelastuslain toteutuminen vaarassa
Pohjois-Karjalassa palopäälliköt kertovat muun muassa säännöllisesti siirtävänsä pelastajia ambulansseista välttämättömiin pelastustoimen tehtäviin.
Uusia pelastajia etsitään myös hakemalla erivapauksia kelpoisuusvaatimuksiin ja jalkautumalla paikallisen nuorison pariin.
Palopäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen ei tiedä varmasti, miten lakisääteiset pelastuspalvelut saadaan järjestettyä Pohjois-Karjalassa tulevaisuudessa.
– Kyllä on huoli, että ei saada järjestettyä, mikäli tämä tilanne jatkuu.
Pulkkinen kertoo tilanteesta Kiteen paloasemalla, jonne on haastattelupäivänäkin pyydetty täydennystä Rääkkylän asemalta.
Tilanne on samankaltainen lähes kaikilla Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminta-alueilla. Lakisääteiset tehtävät on toistaiseksi saatu hoidettua, mutta esimerkiksi ambulansseihin ei usein riitä palomies-ensihoitajan pätevyyden omaavia työntekijöitä.
Pielisen-Karjalan toiminta-alueen palopäällikkö Mika Viertola kertoo pelastajien kannustavan suunnitelmallisesti paikallista nuorisoa hakemaan Pelastusopistoon. Alueelta eläköityy lähitulevaisuudessa useampia pelastajia.
– Koulutusrekrytointi on hyvin tärkeää. Tämä on tällaista jalkatyötä, Viertola toteaa.
”Takaportin kautta ammattiin”
Syrjäseutujen pelastajapulaa yritetään helpottaa myös niin kutsutun erivapausmenettelyn kautta. Sisäministeriö voi hakemuksesta myöntää pelastajan virkaan oikeuttavan pätevyyden henkilöille, jotka ovat tehneet pitkään pelastajan sijaisuuksia.
Pohjois-Karjalasta on aiemmin lähetetty vain yksittäisiä erivapaushakemuksia, mutta tänä vuonna on päätetty jo useammasta hakemuksesta.
– Jos Pelastusopistosta ei tule riittävästi kelpoisuuden omaavia, meidän on löydettävä näitä muita reittejä, Pulkkinen sanoo.
Erivapausmenettelyssä on kuitenkin omat ongelmansa. Erivapauden kriteerit ovat niin tiukat, että vain harvoille voidaan hakea virkaan oikeuttavaa pätevyyttä.
Samaan aikaan ammattiliitto SPAL kritisoi erivapausmenettelyä liian löyhäksi. Erivapauden saaneet eivät esimerkiksi joudu samoihin fyysisiin ja psyykkisiin testeihin kuin Pelastusopistoon valitut.
– Vastustamme jyrkästi erivapausmenettelyä. Ei tällaista järjestelyä, että takaportin kautta pääsisi ammattiin ole missään muualla ainakaan turvallisuusalalla, SPALin Jaakkola toteaa.
Lähes kaikki juttua varten haastatellut korostavat, että pelastajapulan ratkaiseminen edellyttää Pelastusopiston rahoituksen kauaskantoista lisäämistä.
Myös esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen turvallisuuden ja varautumisen lautakunta on vaatinut sisäministeriöltä lisärahoitusta pelastushenkilöstön koulutukseen.
Haastateltavat muistuttavat kuitenkin siitä, että pelastajatutkinto kestää nykyisellään 1,5 vuotta. Edes rahoituksen merkittävä lisääminen ei tarjoaisi nopeaa ratkaisua pelastajapulaan.
Juttua varten on haastateltu myös lainsäädäntöjohtaja Mika Kättöä sisäministeriöstä sekä palopäällikkö Yrjö Jantusta ja palopäällikkö Ari-Pekka Luomalaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28. kesäkuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: