Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sekuntikello tikittää, kun Vega Brushane, 10, Otto Mäntylä, 13, ja Ani Laine, 16, pukevat paloasuja ylleen. Aktiiviset ja reippaan oloiset nuoret valmistautuvat esittelemään taitojaan alkusammuttimen kanssa.
Kolmikosta välittyy paitsi tekemisen into myös nopeus. Alle minuutin päästä asut ovat jo nuorten yllä.
Brushane, Mäntylä ja Laine kuuluvat Kaarinan vapaaehtoisen palokunnan nuoriso-osastoon. Se on yksi Varsinais-Suomen alueen 67 sopimuspalokunnasta.
Yhdistys kattaa noin neljänkymmenen hengen hälytysosaston, jonka apuna toimivat nuoriso-, nais- sekä veteraaniosastot. Nuoriso-osastossa aktiivisena toimii noin parikymmentä nuorta.
Palopelastajan työ lukeutuu tyypillisimpiin haaveammatteihin, joita monilla lapsilla on. Myös Kaarinan VPK:n nuoret ovat haaveilleet työstä.
– Pienempänä halusin työskennellä palokunnassa. Se oli yksi inspiraatioistani hakea VPK:hon mukaan, sanoo Vega Brushane.
Otto Mäntylä komppaa Brushanea. Hän haluaisi työskennellä tulevaisuudessa palokunnassa ja uskoo VPK:n avittavan siinä. 13-vuotias Mäntylä odottaa harrastuksen osalta sitä, että tehtäviä ja vastuuta tulee lisää.
– Odotan, että täytän 16 vuotta. Silloin pääsee osallistumaan hälytysosaston harjoituksiin, Mäntylä sanoo.
Elämänkaari näkyy VPK:ssa
Kaarinan vapaaehtoisen palokunnan varapäällikkö Esa Laine kertoo, että liki puolet hälytysosastolaisista on aloittanut uransa nuoriso-osastosta. Laine näkee palokuntatoiminnan kannalta ehdottomana, että mukana on heidän itse kasvattamiaan ihmisiä.
– Osa tulee jo lähes vauvana mukaan ja on mukana elämänkaaren loppuun asti. Kaikille on oma paikkansa ja tehtävänsä, ja se on vapaapalokunnassa toimimisessa parasta.
Veteraaniosaston aktiivi Markku Koivukangas komppaa Lainetta.
– Mukana on sellaisiakin nuoria, joita olen itse joskus kouluttanut. He ovat aloittaneet kymmenenvuotiaana ja nyt he ovat jo hälytyosastossa.
Kaikki eivät kuitenkaan aloita taivaltaan VPK:ssa nuoriso-osastolta. Koivukangas itse on malliesimerkki tästä.
– Oma poikani tuli kahdeksanvuotiaana potkimaan auton renkaita ja jäi kuin “liimapaperi” tänne. Itse olin mukana leireillä ja kävin täällä silloin tällöin. Jossain kohtaa muut alkoivat kyselemään, lähtisinkö mukaan, ja niin sitten lähdin 45-vuotiaana palokuntaan mukaan.
Laine kertoo, että päätehtävänä nuoriso-osaston osalta on saada palokunnan riveihin tulevia sammuttajia. Harrastuksesta on kuitenkin hyötyä, vaikkei palokuntaan tulevaisuudessa työskentelisikään.
– Tavoitteemme on opettaa myös erilaisia kansalaistaitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta sekä erilaisia muita yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, jotka viedään täältä kotiin, Laine sanoo.
Korona on kurittanut nuorisotoimintaa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spekin tilastojen mukaan palokuntien nuoriso-osastoja on tällä hetkellä reilu 600. Yhteensä palokuntanuoria on ollut mukana toiminnassa viime vuoden loppuun mennessä noin 7 000.
Ennen koronaa nuoriso-osastojen nettolisäys saattoi olla tuhannen nuoren luokkaa, korona-aikana se tipahti muutamaan sataan.
– On tiedossa, että muutamia nuoriso-osastoja on lakkautettu ihan sen takia, ettei toimintaa ole korona-aikana ollut. Kun toimintaa olisi ollut mahdollista pistää uudelleen käyntiin, ei palokunnasta ole välttämättä löytynyt tekijää, joka olisi jatkanut nuoriso-osastojen toimintaa, sanoo Spekin palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara.
Aran mukaan nuorisotoimintaa korona-aikana esti se, että monen alueen paloasemalla kokoontuminen oli kielletty. Tämä vaikutti mahdollisuuteen järjestää nuoriso-osastolaisten harjoituksia. Ara kertoo, että tilanteeseen on reagoitu paloasemilla vaihtelevasti.
– Onhan se selvää, että kun ei normaaliin tapaan pystytty tekemään, aiheutti se joillekin enemmän haasteita kuin toisille. Alueellisia ja palokuntakohtaisia eroja on paljon.
Positiivisiakin esimerkkejä löytyy.
– Joissain palokunnissa toimintaa on lähdetty toteuttamaan toisella tapaa. Jos paloasemalla ei ole voinut kokoontua, on voitu varata esimerkiksi uimahallista yksityisvuoro, mennä luontoon tekemään harjoituksia tai järjestää niitä etänä.
Vaikka koronalla on ollut vaikutuksensa palokuntien nuorisotoimintaan, on trendi jäsenmäärissä ollut kuitenkin muutaman vuoden aikana kasvava. Viiden vuoden aikana palokuntanuorten määrä on kasvanut valtakunnallisesti yli puolella, kun vuonna 2017 heitä oli 3 200.
Kaarinan VPK:n varapäällikkö Esa Laine näkee nuorisotoiminnan tulevaisuuden valoisana.
– Kyllähän korona-aika on jättänyt nuorisotoimintaan isot jäljet, mutta silti nuoret palaavat palokuntatoiminnan pariin yhä uudelleen. Sanoisin, että tilanne on paranemaan päin taas, Laine sanoo.
Kansainvälinen leiri tuo yhteen tuhannet palokuntanuoret
Yksi esimerkki nuorisotoiminnan vahvuudesta on sunnuntaina alkava kansainvälinen Eldis 22 -suurleiri. Malmin lentokentällä järjestettävälle leirille odotetaan yli 2 500 palokuntanuorta sekä Suomesta että ulkomailta. Myös Kaarinan VPK:n nuoret ovat osallistumassa leirille.
– Odotan leiriä paljon, koska se on ensimmäinen, jolle osallistun. Vähän jännittää, mutta hyvät on fiilikset, Vega Brushane sanoo.
Leireillä palokuntanuorten on mahdollista suorittaa harrastukseen kuuluvia kursseja. Esimerkiksi Eldis 22 -leirillä osallistujille on ollut tarjontaa 21 erilaisen kurssin verran. Kurssitarjonnan lisäksi keskeistä on sosiaalinen puoli, jota Kaarinan VPK:n nuoret kuvaavat tärkeäksi osaksi nuorisotoimintaa.
– Kaverien hankinta VPK:ssa on niin helppoa. Ensin olet jonkun kanssa pari ja yhtäkkiä olette bestiksiä sen jälkeen, Brushane sanoo.
– Kaikki tulevat kaikkien kanssa yleensä toimeen ja vaikkeivät tulisikaan, pystyvät toimimaan silti, Mäntylä komppaa.
Sammutusharjoitus päättyy ja nuorten leirifiilis on jo katossa. Juomatauon yhteydessä Markku Koivukangas preppaa nuoria ja muistuttaa, kuinka nesteytyksestä kannattaa huolehtia leiriolosuhteissa. Henkilöstönkin leiritunnelma alkaa olla koholla.
– On kaikkein mukavin hetki, kun kesä koittaa ja päästään lähtemään leirille, Koivukangas sanoo hymy huulillaan.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 2. heinäkuuta kello 23:een asti.
Lue myös: