Maa-ainesten otto Kontiolahden Kerolankankaalla on ollut jäissä toukokuun alusta asti.
Keskeytyminen lähti vireille jo marraskuussa, kun Joensuun Veden testauksissa havaittiin, että alueen pohjavesien nikkelipitoisuudet olivat kasvussa. Pohjois-Karjalan ely-keskus määräsi maa-ainesten oton keskeytettäväksi vedenlaadun turvaamiseksi.
Kuudella yrityksellä on Kerolassa parhaillaan maanottolupia. Yritysten on nyt täytynyt keksiä vaihtoehtoisia paikkoja soran ja hiekan saamiseksi.
– Nykyään ei ole todellakaan helppoa ja nopeaa löytää aluetta, mistä ottaa maata. Luvat ovat tiukenneet, niiden saamiseen menee jopa vuoden päivät, kertoo Maansiirto ja soraliike M. Levy Oy:n yrittäjä Marko Levy.
Kerolankangas on ollut Joensuun seudun tärkein maanottopaikka. Esimerkiksi yksin M. Levy Oy kuljetti Kerolankankaalta viime vuonna maata noin 200 000 tonnia. Myös Lakan betonin liki kaikki Joensuun tehtaiden sora tulee Kerolankankaalta, missä sijaitsee myös yrityksen ainoat Pohjois-Karjalan omistusmaat.
– Joensuussa toimintamme on rakennettu alueelta saatavan soran ympärille. Mikäli joudumme vaihtamaan aluetta, täytyy betonien valmistusresepteistä lähtien tuotantoa uusia, kertoo Lakka-konsernin toimitusjohtaja Juho Hiltunen.
Maanoton keskeytyminen oli odotettavissa ennemmin tai myöhemmin, joten yrityksillä oli mahdollisuus varautua etukäteen lastatuilla varastokasoilla.
Uusia alueita korvaamaan Kerolankankaan menetetyt kiviainekset on etsitty ja löydettykin. Esimerkiksi M. Levy Oy:n maanotto siirtyy Kerolan varastokasojen jälkeen ainakin Kontiolahden Uuron puolelle.
– Olemme muiden yrittäjien kanssa vieneet eteenpäin valituksen keskeytyksestä, joten ei voi tietää vielä, jos saammekin Kerolassa jatkaa, Levy kertoo.
Pohjavesien hoitoa maansiirron kustannuksella?
Vaikka varsinainen keskeytyskäsky ei tullutkaan yllätyksenä, päätösten jyrkkyys pääsi hätkähdyttämään yrittäjät.
– Aihe on ollut parikin vuotta tapetilla, mutta päätös keskeytyksistä tuli silti kertalaakista lainvoimaiseksi. Kaikilla meillä alkaa olla pian hätää kiviaineksista, Marko Levy myöntää.
Myös Savon Kuljetuksen myyntijohtaja Henri Kaila ihmettelee edelleen sitä, miten maansiirto voitiin noin vain Kerolassa keskeyttää.
– Meillä toimijoilla on kuitenkin kaikki viranomaisluvat ajan tasalla, kaikki paperilla täysin kunnossa. Toki pohjavesien nikkelistä oli keskusteltu aiemmin, mutta emme uskoneet, että se riittäisi syyksi toiminnan keskeyttämiseen, Kaila toteaa.
Henri Kaila ja Marko Levy ovat sitä mieltä, että päätöksissä mentiin nopeasti Joensuun Veden mittaustulosten kanssa eteenpäin.
– Ei se ihan niin mene, että jos tänään lopetetaan soranotto, muuttuu nikkelipitoisuudet huomenna. Tässä olisi pitänyt paremmin ottaa molemmat puolet huomioon, Marko Levy arvioi.
Lakan Betonin toimitusjohtaja Juho Hiltunen on samoilla linjoilla.
– Tuntui, että keskeyttämispäätös tehtiin kiireellä ja ikään kuin varmuuden vuoksi, huomioimatta siitä aiheutuvia vaikutuksia. Mielestäni keskeyttämispäätös oli sekä suhteeton että kohtuuton.
Yrittäjät myös muistuttavat, että Kerolankankaalla kiviainesten otto alkoi paljon ennen pohjavesien käyttöä. Kerolan alueet on kaavoitettu maa-aineksen ottoalueiksi, vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1997.
Ratkaisuja ja kompromisseja toivotaan pian
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto alkaa kesän aikana selvittää, miltä Kerolankankaan soranottopaikan lähitulevaisuus näyttää. Liiton on tarkoituksena sovittaa yhteen Joensuun alueen tärkeimmän maanotto- ja pohjavesipaikan käyttäjät tarpeineen.
Yrittäjistä on hyvä, että asiaa puidaan nyt laajemmin.
– Toivon vain, että myös meidän näkökulmamme ja huolemme otetaan vakavasti huomioon, sanoo Savon Kuljetuksen myyntijohtaja Henri Kaila.
Häntä huolettaa se, että toiminta mahdollisesti pirstaloituu pienille alueille, mikäli Kerolankankaan maanottokeskittymän käyttö loppuu kokonaan. Tämä näkyisi pian kuljetusmatkojen pitenemisenä ja rakentamisen kustannusten nousuna.
M. Levy Oy:n yrittäjä Marko Levy pitää maakuntaliiton toimintaa myöhäisenä.
– Tähän olisi pitänyt havahtua aiemmin. Emme me yrittäjät ole voineet jäädä odottelemaan liiton suunnitelmia ja vaihtoehtoja soranottopaikoille. Kaipaisin vain selkeää tietoa siitä, voiko töitä Kerolassa jatkaa joskus.