Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Varsinaissuomalaiset viljelijät epäröivät kipsihankkeeseen lähtöä – haku päättyy torstaina

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kipsihanke on ollut käynnissä jo kaksi vuotta. Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle, eli koko rannikkoalueelle.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin
Varsinais-Suomessa kipsiä on levitetty pelloille jo kaksi vuotta. Arkistokuva. Kuva: Markku Sandell / Yle
  • Johanna Lehtola

Varsinais-Suomessa aikaisempaa harvempi maatila on hakenut käynnissä olevaan kipsihankkeeseen. Hakuaika päättyy kesäkuun loppuun eli huomenna torstaina.

Varsinaissuomalaisille pelloille on levitetty viimeisen kahden vuoden aikana hankkeessa kipsiä 19 000 hehtaarille. Nyt ely-keskuksen haussa into on ollut totuttua laimeampaa.

– Kahden aikaisemman vuoden hakumääristä ja hakuajoista ollaan kyllä jäljessä, kertoo kipsihankkeen projektipäällikkö Minna Kolari.

Kolari arvioi, että maailman tilanne, muun muassa inflaatio, raaka-ainepulat ja muut voivat vaikuttaa ja aiheuttaa epäröintiä.

– Halutaan ehkä miettiä mihin suuntaan sitä omaa viljelystä lähtee kehittämään ja taustallahan voi häämöttää myös EU:n uusi maatalouspoliittinen ohjelmakausi, joka alkaa vuonna 2023. Siellä tulee jonkin verran tukimuutoksia ja muuta, eli saattaa olla niin, että viljelijät vielä miettivät, Kolari sanoo.

Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Satakunnassa hankkeeseen on ilmoittautunut vain yksittäisiä maanviljelijöitä, Pohjanmaalla innostus on ollut suurempaa. Ely suunnittelee jo seuraavaa hakua syksylle.

Kustannukset nousseet

Kustannusten nousu rajaa tulevina kahtena vuotena kipsin levitystä. Aikaisemmin kipsi on tuotu Saimaan kanavaa pitkin meriteitse, mutta Venäjän aloittaman sodan ja pakotteiden takia kipsiä tuodaan nyt Siilinjärveltä rannikkoseudulle maanteitse.

– Kustannukset karkaavat nyt logistiikan puolelle, joten se tarkoittaa sitä, että olemassa olevasta rahapotista menee suhteellisesti isompi määrä kuljetuskustannuksiin, mitä alun perin laskettiin. Emme pysty siis ostamaan sitä kipsiä hankkeeseen niin paljon kuin suunnittelimme vesiensuojelun näkökulmasta, harmittelee Kolari.

Kipsi sitoo pelloilla olevaa fosforia ja vähentää siten ravinteiden valumista vesistöihin ja vähentää näin merien rehevöitymistä.

Kipsihanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyötahoina toimivat MTK-Varsinais-Suomi, SYKE, Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luke, Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys, maatalousneuvonta, SAVE- ja SAVE II-hankkeet sekä paikalliset tuottajayhdistykset.

Lue lisää:

Ilmainen peltojen kipsikäsittely kiinnostaa Satakunnassa – kipsi maaperässä parantaa kasvuolosuhteita

Itämeren tila ei saavuta fosforin takia merenhoidon tavoitetta vuoteen 2027 mennessä

Näin Saaristomeren maatalouskuormitus saadaan laskuun – ministeriöt julkaisivat listan

Eläintilojen lanta voisi korvata lähes kaikki fosforilannoitteet Suomen pelloilla – hinnannousu saanut viljelijät kiinnostumaan