Nato-maat päättivät tiistaina kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.
Pöytäkirjan myötä Suomesta ja Ruotsista tulee Naton tarkkailijajäseniä, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg avaa prosessin jatkumista Ylen aamussa.
– Aletaan olla entistä tiiviimmin (Naton) kokouksissa. Myöskin virkamiestasolla yhteistyö sotilaiden kanssa tulee tiivistymään, kun mennään kohti jäsenyyttä, milloin se ikinä tapahtuukaan, Forsberg sanoo.
Kaikkien 30 Naton jäsenmaan tulee ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyys. Forsbergin arvion mukaan tämä tulee kestämään nopeutetussa aikataulussa ainakin muutaman kuukauden.
– Osa maista tekee ratifioinnin hyvinkin nopeasti, mutta aina on se viimeinen maa. Usein on saattanut mennä lähes vuosikin.
Nato: Venäjä ja terrorismi suurimmat uhat
Nato-maiden eilisessä julkilausumassa Venäjä ja terrorismi määriteltiin tämän hetken suurimmiksi uhkiksi jäsenmaiden turvallisuudelle. Samalla julkaistussa Naton uudessa strateginen konseptissa liittoutuman tärkeimmiksi tehtäviksi määriteltiin pelote ja puolustus, kriisintorjunta sekä turvallisuusyhteistyö.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi myös tiedotustilaisuudessa ennen huippukokouksen alkua, että Naton valmiusjoukkojen (NRF) määrää kasvatettaisiin yli 300 000:een.
Forsberg muistuttaa, että strateginen konsepti on ohjeellinen ja ajassa elävä asiakirja, joka uudistetaan noin kymmenen vuoden välein.
– Usein sen aikana tilanne on täysin toisenlainen, kuin milloin strateginen konsepti on hyväksytty. Käytännössä Nato toimii tilanteen mukaan, eikä strateginen konsepti sido Naton toimintaa pidemmällä aikavälillä, Forsberg sanoo.
Valmiusjoukkojen vahvistaminen kertoo hänen mielestään, että Nato haluaa parantaa pelotevaikutustaan itäisillä alueillaan ja kykyä siirtää joukkoja sinne, missä niitä ehkä tarvitaan.
– Kysymyshän ei ole akuutti tällä hetkellä Natonkaan näkökulmasta, eivätkä nämä joukotkaan hetkessä synny. Tämä on pidemmän aikavälin valmistamista.
"Putin on nyt hyvä poliisi"
STT kertoo Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoineen eilen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole Venäjälle ongelma, vaan kyse on maiden sisäisestä asiasta.
Samaan aikaan Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on sanonut Venäjän vahvistavan rajojaan ja voivan esimerkiksi asentaa Iskander-ohjuksia "maiden kynnykselle", jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.
Forsberg näkee, että Putinin kritiikki alkaa siirtyä enemmän Naton sotilasinfrastruktuurin tuomiseen Suomeen ja Ruotsiin, eikä jäsenyyteen sinänsä. Venäjällä on ollut aiemminkin kaksi linjaa kommentoida maiden Nato-jäsenyyttä.
– Putin on nyt hyvä poliisi ja Medvedevistä on tullut paha poliisi, kun ehkä aikaisemmin ajateltiin hieman toisin päin.
Lue lisää:
Nato-maiden turvallisuushuolet ovat myös Suomen huolia, sanoo Matti Vanhanen