Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Nurmisadot ovat onnistuneet paikoin jopa erinomaisesti – Pohjanmaalla saadaan näin hyvä ensimmäinen sato kerran viidessä vuodessa

Myös toisen nurmisadon lähtökohdat ovat hyvät, mutta pitkä hellejakso saattaa hidastaa nurmen kasvua. Etelä- ja Varsinais-Suomessa talvituhoja on tullut.

Lehmä lähikuvassa, Einolan lihatila (Asta ja Eero Pekkala), Nurmijärvi, 23.2.2021.
Hyvällä nurmisadolla on tärkeä merkitys maataloudelle, sillä hyvälaatuisella nurmisadolla voidaan vähentää kallistuneen väkirehun käyttöä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
  • Juuso Kääriäinen

Keskisessä Suomessa nurmisato on onnistunut hyvin, paikoin jopa erinomaisesti, kertoo Osuuskunta Maitosuomen säilörehuasiantuntija Sari Perälä.

Osuuskunnan toiminta-alue kattaa Itä- ja Länsi-Suomen sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaata.

Hän toteaa, että nurmet talvehtivat hyvin ja että hyvä lumipeite ehkäisi talvituhoja. Myös kosteutta oli keväällä riittävästi.

Sen sijaan Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa nurmet ovat kokeneet suuriakin talvituhoja sekä myös kuivuus on aiheuttanut haasteita.

Hyvin energiaa ja korkeat valkuaisainepitoisuudet

Pohjanmaalla ensimmäiset viljelijät korjasivat ensimmäisen nurmisatonsa jo muutamaa viikkoa ennen juhannusta, viimeiset juhannusviikolla.

Perälä arvioi, että yhtä hyvä ensimmäinen nurmisato tulee kerran noin viidessä vuodessa. Myös viime vuonna ensimmäinen sato oli erittäin hyvä.

– Viime vuonna moni tila sanoi, että heillä oli kaikkien aikojen paras ensimmäinen sato.

Viileä kevät piti myös rehun laatua pitkään hyvänä.

Rehun korjaamisen ajoitus oli Perälän mukaan tänä vuonna edellistä vuotta parempi, joten tänä vuonna rehu on energiapitoisempaa.

– Vaikka välissä oli sateita ja korjuuta joutui odottamaan, nurmi ei vanhentunut. Siinä on hyvin energiaa ja korkeat valkuaispitoisuudet.

Mikäli helteet jatkuvat edelleen, se vaikuttaa toisen sadon määrään, kun kasvu hidastuu.

Pyöröpaaleja pellolla koivikon takana.
Arkistokuva pyöröpaaleista Etelä-Pohjanmaan Lappajärvellä. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Kasvit monipuolistuneet

Nurmisatoja korjataan pääsääntöisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kolme kertaa kesässä. Keski-Pohjanmaalla sitä korjataan myös kaksi kertaa kesässä.

Vähentääkseen sääolosuhteiden riskejä tilat haluavat käyttää monipuolisia kasveja nurmen viljelyssä.

– Viime vuosien aikana kasvit ovat monipuolistuneet todella paljon.

Suurin osa kasviseoksista on timoteitä. Muina kasveina yleisimpänä mukana on nurminataa, ruokonataa, englanninraiheinää sekä apiloita.

Toisen nurmisadon lähtökohdat ovat hyvät, mutta juhannuksen alla korjattujen nurmien kasvuunlähtö voi olla hitaampaa, sillä ne eivät ole saaneet yhtä paljoa sadetta aikaisemin korjattuihin nurmiin verrattuna.

– Toki maassa on kosteutta, mutta nurmi kuluttaa vettä paljon, joten sitä tarvittaisiin.

Nurmisadon onnistumisella on suuri merkitys paikalliselle maataloudelle. Nautakarjan ruokinnasta yli puolet muodostuu karkearehusta eli muun muassa heinästä ja säilörehusta. Hyvällä nurmisadolla voidaan säästää väkirehujen käytössä.

– Väkirehujen hinta on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Kun saadaan hyvälaatuinen nurmisato, sillä on oleellinen vaikutus kaikkien nautatilojen talouteen.

Lue seuraavaksi:

Säilörehusadosta näyttää tulevan pohjalaismaakunnissa jopa erinomainen – sadonkorjuu on nyt kiivaimmillaan

Säilörehusato on tänä vuonna poikkeuksellisen vaihtelevaa – sato vaihtelee sen mukaan, milloin kevätkylvöt on tehty