- Suomen suurimpaan ihmisoikeustapahtumaan, Helsinki Pride -kulkueeseen, osallistui poliisin arvion mukaan 70 000–80 000 ihmistä.
- Kulkue järjestettiin lauantaina livetapahtumana kolmen vuoden tauon jälkeen.
- Prideen osallistunut pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että hallitus vie translain eduskuntaan ensi syksynä.
- Yle seurasi kulkuetta ja Pride-viikon huipennusta tässä artikkelissa. Seuranta on nyt päättynyt.
- Voit katsoa lähetyksen Helsinki Pridestä tallenteena Yle Areenasta.
Translaki etenee eduskuntaan syksyllä, lupasi pääministeri – katso huippukohdat Helsingin Pride-kulkueesta
Prideen osallistunut Sanna Marin kertoi, että laki ei ole edennyt aiemmin koronapandemian takia. Seurasimme kulkuetta tässä artikkelissa.
- Varpu Helpinen
Katso Ylen lähetys Helsinki Pridestä kokonaisuudessaan
Myös pääministeri käveli helteessä kulkueessa
Kulttuurialallekin kaivataan diversiteettiä
Kulttuurialalla on vähän tekijöitä, jotka puhuvat vähemmistötaustastaan.
– Se on ihan relevantti pelko. Moni tuttuni on tipahtanut tietynlaiseen lokeroon, roolivalikoima ei enää kasva. Kulttuurin tuotantopuolella pitäisi olla rohkeampi, näyttelijä Clarissa Jäärni kertoi.
Transnainen Jäärni esittää transnaista Helsingin kaupunginteatterin syksyn uutuudessa Priscilla, aavikon kuningatar.
– Prosessi kaupunginteatterissa on ollut tosi hyvä, he ovat esimerkiksi koko ajan kysyneet minulta mielipidettäni.
Jäärni on iloinen, että vihdoinkin on päästy tähän.
– Jos tehdään vähemmistöistä ohjelmaa, tehdään sitä heidän kanssaa, ettei sorruta sterotypioihin. Me transihmisetkin olemme ihan tavallisia ihmisiä, Jäärni sanoi.
Näyttelijä Fanni Noroila totesi, että hän näkee ulkomaisissa elokuvissa sitä diversiteettiä mikä puuttuu kotimaisesta draamasta.
– En tule nähdyksi, tulee ulkopuolinen olo.
Myös Noroila toivoo, että kulttuurialalla ajateltaisiin enemmän "boksin ulkopuolelta".
– Tuottajiksi ja käsikirjoittajiksi tarvitaan meidän omia tarinoitamme. Meille pitää myös sanoa, jos ei ymmärrä jotain. Yhdenvertaisuuskoulutustakin saa, sisällön pitäisi näyttäytyä niin monimuotoisena kuin se on todellisuudessa.
Kulkue on venynyt Senaatintorilta Kaivopuistoon
Helsingin poliisilaitos twiittasi, että kulkueen kärki on saapunut Kaivopuistoon.
Senaatintorilla on kuitenkin vielä paljon osallistujia lähdössä liikkeelle.
Poliisi ei ole tiedottanut häirinnästä kulkueessa käveleviä kohtaan.
"Olin rikollinen, syntinen ja sairas"
83-vuotias “sateenkaariveteraani”, hydrologi Veli Hyvärinen kertoi lähetyksessä sateenkaariväen ensimmäisestä mielenilmauksesta Helsingin Ruttopuistossa vuonna 1974.
– On eroa tähän päivään, mielenosoittajia oli toistakymmentä, mutta yleisöä oli sata. Mielialamme oli silti hyvin korkealla.
Hyvärinen on elänyt avoimesti homoseksuaalina vuodesta 1969 lähtien. Hän esimerkiksi kävi miehensä kanssa maataloustöissä synnyinkodissaan ja heidät otettiin hyvin vastaan.
– Silloin olin rikollinen, syntinen ja sairas. Vähän kerrassaan ne ovat hävinneet, vaikka oon sama mies, Hyvärinen naurahti.
Hyvärinen toivoo kaikkien olevan vapaita ja osallistuvan mielenilmauksiin.
Lisää Veli Hyvärisen ajatuksia voit lukea täältä. Jutussa esiintyy myös nuoremman polven sateenkaariaktivisti Joonas Pesonen.
"Ihmiset saavat rakastaa ketä haluavat"
– Pride on tärkeä, koska ihmiset pääsevät näkyville sellaisena kuin he ovat ja saavat rakastaa, ketä haluavat, kulkueeseen osallistuvat helsinkiläisnuoret kertoivat Kolmen sepän patsaalla.
Heidän mukaansa koulussa puhutaan yhä vähän muusta kuin naisen ja miehen välisestä seksistä.
Pitkä kulkue on levittäytynyt koko Helsingin keskustaan
"Homottelu ei kuulu urheiluun"
Kirjailija Tiina Tuppurainen on julkaissut Rakkaudesta lajiin -kirjan, jossa 14 seksuaalivähemmistöön kuuluvaa nuorta kertoo oman tarinansa. Tuppuraisen mukaan oli haasteellista saada poikien ja nuorten miesten haastatteluja kirjaan.
– Homotteluun pukukopeissa ja kentän laidalla on puututtava joka kerta, se antaa nuorille viestin, että ei ole ok homotella. Lajiliitoilla on iso vastuu, tieto ei välttämättä valu ruohonjuuritasolle, Tuppurainen totesi.
Hänen mukaansa vastuu on nimenomaan aikuisilla, sillä nuorten urheilutilan on oltava turvallinen myös vähemmistöille.
– Tutkimustenkin mukaan sateenkaarinuoret voivat muita nuoria huonommin. Urheilu on aika heteronormatiivinen ympäristö, se ei ole uudistunut niin kuin muu yhteiskunta eivätkä urheilevat nuoret koe saavansa olla oma itsensä.
Turun Palloseuran TPS:n liiketoimintajohtaja Heidi Aho kertoo, että TPS:ssä on tehty tasa-arvotyötä jo viisi vuotta.
– Jääkiekko saa valtavasti näkyvyyttä julkisuudessa, ja siihen liittyy vastuu. Ihmisoikeudet kuuluvat urheiluun, se on meidän vastuumme, Aho kertoi.
Aho muistutti, että työnantajia velvoittaa myös yhdenvertaisuuslaki.
– Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Meillä TPS:ssa myös järjestyksenvalvojat puuttuvat kielenkäyttöön.