Lentävät pölyttäjät ovat vähentyneet eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Saksan maatalousympäristöissä ja suojelualueilla lentävien hyönteisten määrä on tippunut jopa 80 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana.
– Onneksi meillä ei vielä sellaista ole, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.
Pölyttäjäkadon estämiseksi Suomessa ympäristöministeriö julkaisi ensimmäisen kansallisen pölyttäjästrategian keväällä.
Sen tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen sekä turvata pölyttäjäkantojen kehittyminen myönteiseen suuntaan. Syken Lumiaro kiittelee strategiaa, joka ohjaa, kuinka pölyttäjät huomioidaan jatkossa.
Osana pölyttäjästrategian toimeenpanon Syke koordinoi nyt koko maan kattavaa pölyttäjäseurantaa. Seurannassa kerätään tietoa pölyttäjistä seuraavien vuosien aikana.
– Perinnebiotoopeista ja maatalousympäristöistä on kerätty jo yö- ja päiväperhosseurantaa, mutta nyt seuranta laajenee talous-, marja- ja suojelumetsiin sekä tuntureihin, Lumiaro kertoo.
Pölyttäjäseurannan aikana tietoja kerätään 134 eri paikasta ympäri Suomea.
Järjestelmällinen tietojen keräys mahdollistaa kantojen arvioinnin
Suomessa elää monia eri pölyttäjäryhmiä, joista osan monimuotoisuutta ja määrää ei tunneta.
– Meillä on esimerkiksi noin 200 lajia erakkomehiläisiä, joista emme tiedä juuri mitään, Lumiaro kuvailee.
Sen sijaan esimerkiksi päivä- ja yöperhosten sekä kimalaisten seurantaa on tehty, mutta niidenkin seurannassa on ollut katvealueita.
Uusi koko maan kattava seuranta täydentää aiempia seurantoja, jotka on toteutettu vapaaehtoisten kansalaisten työpanokseen pohjautuen. Nyt seurannassa on mukana ihmisiä Metsähallituksesta, Sykestä ja Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Usean vuoden aikana ja samalla tavalla systemaattisesti kerättävä seuranta-aineisto mahdollistaa tulevaisuudessa pölyttäjälajien kannanmuutosten arvioimisen elinympäristöittäin.
– Nyt on menossa kolmas kimalaisten seurantavuosi ja alamme pikku hiljaa saada tietoa siitä, mihin kehitys on menossa, Riku Lumiaro sanoo.
Pölyttäjät ovat herkkiä säänvaihteluille ja siksi vuodet voivat poiketa reilustikin toisistaan. Esimerkiksi viime kesänä hyönteiset voivat hyvin, koska kesä oli niin lämmin. Kylmänä kesänä taas pölyttäjien määrä voi jäädä vähäiseksi.
Jotkut pölyttäjistä ovat vähentyneet
Suomessa on 37 eri kimalaislajia, joista noin 17 prosenttia on uhanalaisia. Lisäksi tiedetään, että esimerkiksi päivä- ja yöperhosten määrä on ollut laskeva jo 1990-luvulta saakka.
Vaikka pölyttäjätilanteemme ei ole yhtä heikko kuin osassa muuta Eurooppaa, niin meilläkin on huomattu, että jos pölyttäjiä on ollut jonain vuonna vähemmän, se on vaikuttanut satoon.
– Rypsi- ja rapsipeltojen osalta on havaittu pölyttäjätaantumaa joillakin alueilla, Lumiaro sanoo.
Suomessa elävistä myrkkypistiäisistä 17 prosenttia on uhanalaisia.
– Esimerkiksi puolukkaa ja mustikkaa pölyttävät kimalaiset, jotka ovat myrkkypistiäisiä, Lumiaro sanoo.
Myös marjasadon osalta tilanne on siis heikentynyt.
Pölyttäjästrategian myötä jaetaan tietoa myös siitä, kuinka pölyttäjät tulisi huomioida maa- ja metsätaloudessa. Erilaisia pölyttäjien hyväksi koottuja auttamiskeinoja löytyy esimerkiksi tältä sivustolta.
Riku Lumiaron mukaan pölyttäjien eteen töitä voi tehdä kuka tahansa.
– Tavoite on turvata ihmiselle tärkeät pölytyspalvelut, hän toteaa.
Pölyttäjien auttaminen tukee luonnon monimuotoisuutta
Suomen luonnossa suurin osa kasveista on riippuvaisia hyönteispölyttäjistä. Jos pölyttäjät vähenevät, kasvien lisääntyminen heikkenee.
– Pölyttäjät tekevät hyvin tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, Lumiaro sanoo.
Myös osa ruuantuotannosta on riippuvaista pölytyksen onnistumisesta.
– Samoin esimerkiksi marjat metsissä ja Etelä- Suomen päärynä- ja omenapuut, Lumiaro jatkaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi asuinalueilla, joissa elinympäristö on suotuisa pölyttäjille, on runsaat omenasadot.
– Kotipuutarhurien pölyttäjäystävällisillä pihoilla on valtava merkitys, sillä ne muodostavat yhdessä suuren alueen, varsinkin, jos ei käytetä torjunta-aineita.
Lue lisää:
Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä
Uusi tutkimus: kärpäset luultua merkittävämpiä pölyttäjiä kuminapelloilla