Sähkön tukkuhinta nousee maanantaina Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa hetkellisesti lähes 700 euroon (arvonlisävero mukaanlukien) megawattitunnilta. Kuluttajalle päivän arvonlisäverolliseksi sähköenergian hinnaksi tulee keskimäärin reilut 51 senttiä.
Maanantaina hinta nousee korkeimmilleen kello yhdeksän ja seitsemäntoista välillä, jolloin hinta on ajoittain yli 68 senttiä kilowattitunnilta.
Viime kesän vastaavaan ajankohtaan verrattuna sähkön hinta on nyt selvästi korkeammalla. Yleensä sähkön hinta laskee kesällä, mutta tänä kesänä vastaavaa hinnanlaskua ei näytä tulevan.
Aivan huippuhinnoista ei tällä hetkellä kuitenkaan voida puhua. Viime joulukuussa sähkön pörssihinta oli korkeimmillaan hieman yli 1 000 euroa megawattitunnilta.
Alkuvuoden ennusteet menivät pieleen
Energiapalveluyhtiö Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu pitää mahdollisena, että sähkön hinta on vielä paljon korkeampikin jossain vaiheessa.
Keski-Karhun mukaan viime vuodenvaihteessa esitetyt arviot sähkön hintojen laskusta kesän aikana johtuivat silloisista kevään ja kesän futuurihinnoista. Futuurihinnat ovat markkinoiden ennuste tulevista hinnoista. Niiden mukaisilla hinnoilla sähköä voi ostaa tai myydä etukäteen
– Futuurihinnat olivat matalia, mutta ne ovat nousseet pitkin kevättä ja kesää rajusti. Enää ei ole näkymää, että hinnat laskisivat vaan pikemminkin nousevat.
Hän luettelee sähkön kovalle hinnalle monta syytä.
– Taustalla on päästöoikeuksien ja polttoaineiden kova hinnannousu, joka vaikuttaa fossiilisen sähkön tuotantokustannuksiin. Fossiilinen tuotanto on se, joka riittää kattamaan kysynnän erityisesti päivätunneilla.
Kaasun hinnannousu selittää osan sähkön hinnasta, sillä Keski -ja Itä-Euroopassa sähköä tuotetaan myös kaasulla. Keski- ja Itä-Euroopassa hintojen nousu vaikuttaa myös Pohjois-Eurooppaan, koska alueiden välillä on vahvat sähkön siirtoyhteydet ja sähköä siirretään halvemmilta alueilta kalliimmille, mikä tasaa hintaeroja niin paljon kuin siirtoyhteydet antavat myöten.
Pohjoismaissa tarvittaisiin lisää vettä
Lisäksi Pohjoismaiden pienet vesivarannot nostavat tällä hetkellä hintaa.
– Vesivarannot ovat normaalia heikommat ja vesivoimaa joudutaan säästämään tulevaa talvea varten. Talvella sitä tarvitaan futuurihintojen perusteella eniten, Keski-Karhu sanoo.
Keski-Karhu arvioi, että sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä ja Olkiluoto 3 viivästyminen nostavat hintoja tuntuvasti Suomessa. Hän pitää tärkeänä tuotannon kuten tuulivoiman lisäämistä.
Keski-Karhu kiinnittää huomiota myös sähkön kulutukseen.
– Ainakin turhaa sähkön käyttöä tulisi välttää silloin, kun sähkö on kaikkein kalleinta. Tulevana talvena kulutukseen joudutaan ja kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin, jos tulee pitkiä pakkasjaksoja.
Keski-Karhu pitää mahdollisena, että sähköä joudutaan jopa säännöstelemään ensi talvena. Suomi ei ole omavarainen sähkön osalta huippukulutuksen aikana, ja tarvittava sähkö tulee pääasiassa Ruotsista ja Virosta, siirtoyhteyksien puitteissa, hän sanoo.
– Säännöstelytilanne syntyy silloin, jos kulutusta on niin paljon, että sitä ei pystytä tuotantoa tai tuontia lisäämällä kattamaan.
Hintojen noustessa ensisijaisesti teollisuus pyrkii joustamaan kulutuksessa. Suomessa on käytettävissä myös reservivoimalaitoksia.
Täsmennys 12.7. klo 13:00: Jutun ensimmäistä kappaletta on täsmennetty sähkön hinnanmuodostuksen osalta. Pörssissä sähkö hinnoitellaan tunneittain ja tuntihinnoista muodostuu päivän keskimääräinen hinta. Hinnoissa ei ole mukana mahdollisia myyjäyhtiön välityspalkkioita eikä siirtomaksuja.
Lisää: