Ruotsin ja Tanskan kruunu, Tšekin koruna, Puolan zloty, Unkarin forintti, Romanian leu ja Bulgarian leva.
Siinä ovat EU:n viimeiset kansalliset rahayksiköt 1. tammikuuta 2023 lähtien. Kroatia ottaa samana päivänä euron käyttöön eli jälleen yksi on joukosta poissa.
EU:n valtiovarainministerit sinetöivät Kroatian eurojäsenyyden Brysselissä tiistaina.
Euroalue sai uusia maita viimeksi vuosina 2011–2015, kun Baltian maat ottivat euron käyttöön yksi kerrallaan. Niistä viimeisenä euroon liittyi Liettua.
Uudeksi euromaaksi kriisien keskellä
Kroatia liittyy euroalueeseen hankalana ajankohtana.
Venäjän aloittama sota on syössyt Euroopan energiakriisiin, inflaation kiihtymiseen ja taantuman pelkoon. Euro heikkeni tiistaina tasakurssiin dollarin kanssa.
Kroatiaa turbulenssi ei pelota ainakaan niin, että se lykkäisi liittymistään. Kroatia uskoo, että eurosta on sille hyötyä, vaikka yhteisvaluutan käyttöönotto lopettaa siltä vallan tehdä itsenäistä rahapolitiikkaa.
– Edessä on kovia haasteita, mutta yhteisillä toimilla pärjäämme paremmin, sanoi Kroatian valtiovarainministeri Zdravko Marić.
– Euro auttaa investoimaan Kroatiaan. Se madaltaa kynnystä yrityksille ja poistaa valuutanvaihdosta johtuvat kustannukset, jatkoi EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.
Kroatia on tehnyt useita vuosia töitä päästäkseen eurokelpoiseksi.
EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki EKP näyttivät maalle vihreää valoa kesäkuussa. Niiden mukaan Kroatian julkinen talous, inflaatio ja kunan vaihtokurssi ovat riittävän vakaat, jotta ne täyttävät jäsenyyden kriteerit.
Kroatian liittyminen ei puolestaan tuo erityisiä riskejä euron vakaudelle. Neljän miljoonan asukkaan maa kuuluu EU:n pienituloisimpiin, ja sen kansantalous on kooltaan.
Kroatiassa seurataan tarkasti, nousevatko hinnat
Valtiovarainministerit hyväksyivät samalla euron ja kunan virallisen vaihtokurssin. Kurssiksi määriteltiin 7,53 kunaa yhtä euroa kohden.
Kroatiassa, kuten kaikissa euroon liittyneissä maissa, on pelätty hintojen nousua liittymisen jälkeen.
Baltiassa, Kyproksella, Maltalla, Sloveniassa ja Slovakiassa hinnat nousivat ensimmäisen eurovuoden aikana 0,2–0,4 prosenttia, lähinnä siksi että kaupat ja palveluntarjoajat pyöristivät hintoja hieman ylöspäin rahayksikön vaihtamisen yhteydessä.
Kroatian valtiovarainministeri Marić lupaa, että hintoja vahditaan vuodenvaihteessa.
– Ylöspäin pyöristäminen lisää aina hiukan inflaatiota. Meidän velvollisuutemme on estää se, hän sanoo.
EU-lainsäädäntö suojaa hintojen mielivaltaiselta nostamiselta. Kansalaiset voivat raportoida epäreiluilta tuntuvista hinnannostoista. Ellei nostolle ole selkeää perustetta, valtio voi sakottaa yritystä.
Voit keskustella aiheesta alla kello 23:een saakka.
Lue lisää: