Lehmä tuottaa maitoa kymmeniä litroja päivässä, keskimäärin 10 000 litraa vuodessa (Proagria). Se tarkoittaa, että lehmän on saatava syödä ja juoda kymmeniä kiloja päivässä, eikä koneisto saa mennä epäsynkroniin helteelläkään.
Kun päivälämpötilat käristyskupolin alla pyörivät lähellä kolmeakymmentä astetta, on lehmä läkähdyksissä helposti, sanoo praktikkoeläinlääkäri Reetta Lehtinen.
– Nauta on alkujaan sopeutunut myös lämpimään ilmastoon, mutta kun se on jalostettu voimakkaaseen aineenvaihduntaan, sillä on sellainen kotisaunan kiuasta vastaava lämmöntuotto koko ajan.
Talvella ominaisuus on hyvä, koska sen ansioista navettoja ei tarvitse erikseen lämmittää.
Kesähelteellä lämpötilan noustessa tulevat ongelmat. Lehmä ei jaksa välttämättä syödä ja juoda niin paljon kuin sen pitäisi pystyäkseen pitämään maidontuotantoa ja aineenvaihduntaa tasapainossa.
– Maidontuotantoa ei myöskään pysty katkaisemaan silloin, kun sääennusteesta nähdään helteen tulevan. Sitten eläin sairastuu.
Kattotuulettimia ja vesisuihkuja
Maidontuottajat pyrkivät vaikuttamaan lehmien hyvinvointiin helteellä useilla keinoilla. Navetat ovat aiempaa avarampia, ja seinissä on ilma-aukkoja runsaasti.
On myös erikoisesti ilman liikuttamiseen tarkoitettuja puhaltimia, jolla saadaan koko navetan ilma liikkeeseen ja samalla viilennystä. Osa tuottajista käyttää myös vesisuihkuja, mutta niiden käyttö vaatii tarkkuutta.
– Jos navetan ilmaa kostuttaa liikaa, siitä tulee kuin kasvihuone, sanoo maidontuottaja Jyrki Nykänen Sotkamon Rimpilänniemeltä.
Ilma muuttuu läkähdyttävämmäksi sitä alhaisemmassa lämpötilassa, mitä enemmän ilmassa on kosteutta. Siksi vesisuihkut eivät saa kostuttaa ilmaa liikaa.
Nykäsen robottilypsynavetassa ilman liike toteutetaan suurilla helikopterituulettimilla, ja kovimmilla helteillä käytetään lisäksi ilmanpoistopuhaltimia.
Nykänen sanoo, että on tärkeä saada ilman liike tasaisesti koko navetan alalle, etteivät eläimet kerry yhteen paikkaan.
– Ja on siellä puhaltimen ilmavirrassa itselläkin mukavampi työskennellä.
Jotta lehmät jaksaisivat syödä tarpeeksi, Nykänen lisää lehmien ruokien happamuutta. Sillä tavoitellaan sitä, että ape maistuisi raikkaalta ja lehmä jaksaisi syödä sitä riittävästi.
– Helteellä on tärkeää, että on vettä ja suoloja saatavana. Appeen tai rehun on oltava raikasta.
Jos lehmä lypsää enemmän kuin jaksaa syödä, sen maitotuotos pienenee. Myös vastustuskyky heikkenee, sanoo eläinlääkäri Lehtinen.
– Utaretulehdukset ovat tyypillisiä kuuman ja kostean kelin vaivoja. Myös kiimojen heikkeneminen kuvastaa lämmön tuomaa kuormitusta.
Lehmä voi jopa kuolla lämpöhalvaukseen samalla tavalla kuin mikä muu eläin tahansa. Lehtisen mukaan silloin on usein kyse siitä, että lehmällä on jotakin muuta sairautta, eikä se jaksa huolehtia itsestään. Silloin se myös ylikuumenee.
– Jotkut tilalliset ovat kylmällä vedellä suihkutelleet lehmää, kun se on mennyt kovin nuupean oloiseksi. Sille on myös laitettu henkilökohtainen puhallin, niin se on sitten reipastunut.
Ylen elävässä arkistossa löytyy videonpätkä, jossa toimittaja Hannu Karpo haastattelee 1960-luvulla tilan emäntää, joka sanoo lehmien lypsäneen piimää helteellä. Eli maitoa ei erikseen tarvinnut valmistaa piimäksi.
Jyrki Nykäsen arvion mukaan kyseessä olisi kuitenkin sairastuminen eikä erityinen helle-etu.
– Taitaa olla jo jonkin sortin utaretulehdus, jos sieltä piimää tulee – kyllä helle enemmänkin laskee maidon pitoisuuksia, eli maito laimenee.
Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.