Varsinais-Suomen ely-keskus on pidentänyt Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyn hakuaikaa heinäkuun loppuun.
Varsinaissuomalaiset maanviljelijät eivät ole innostuneet aiempien vuosien malliin hakemaan käsittelyä.
Maatalouden vesistökuormitusta vähentävää kipsikäsittelyä on haettu runsaalle 3 000 peltohehtaarille, kun tavoitteena oli 8 000 hehtaaria.
– 8 000 hehtaarin tavoite perustuu edellisvuosien lukuihin. Kahtena ensimmäisenä vuotena tuli hakemuksia 8 000–10 000 hehtaarille, sanoo Varsinais-Suomen ely-keskuksesta erityisasiantuntija Kati Ojala.
Ojalan mukaan yksi syy hakemusten vähenemiseen voi olla se, että kaikkein innokkaimmat viljelijät hakivat käsittelyä jo kahtena edellisenä vuotena. Hankkeesta myös päästiin tiedottamaan vasta myöhemmin keväällä.
Monelle maanviljelijälle hakuaika saattaa olla väärä. Kipsikäsittely ei ehkä myöskään ole sopinut viljelysuunnitelmaan.
Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Erityisesti Pohjanmaalla hakemuksia saatiin ely-keskuksen mukaan yli odotusten.
Kokemukset olleet hyviä
Maanparannuskipsillä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin noin 50 prosentilla. Käsittely on viljelijöille maksuton.
– Kipsin vesiensuojeluteho perustuu sen kykyyn parantaa erityisesti savimaan mururakennetta. Hyvä mururakenne hidastaa peltomaan eroosiota sekä tehostaa fosforin ja orgaanisen hiilen sitoutumista maahiukkasten pinnalle. Fosfori jää kasvien käyttöön, kertoo Kati Ojala.
Kokemukset kipsikäsittelystä ovat olleet myönteisiä, eikä haittoja viljelylle ole havaittu. Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on kotimaisessa lannoitevalmistuksessa syntyvää sivutuotetta, jonka laatu on tutkittu. Kipsi ei suolaa, koveta eikä happamoita maaperää.
Kipsin levitystä rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Suomen kestävän kasvun ohjelman tuella.