Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Hoitajille maksetaan lisäkorotusta kesällä työvuoroissa joustamisesta sekä Siun sotessa että KYSissä Kuopiossa

Kesän lomakausi koettelee erityisesti hoitajapulasta kärsivää terveydenhuoltoa. Siksi sairaanhoitopiirit Itä-Suomessa ovat päätyneet maksamaan erilaisia lisäkorvauksia joustamisesta.

Ihmisiä istuu Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklikan odotussalissa.
Päivystys Tikkamäellä on yksi niistä yksiköistä, joissa Siun sote maksaa äkkitilanteissa nopeille vuorojen paikkaajille korotettua hälytyskorvausta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
  • Marja-Liisa Kämppi

Vaikka hoitoalalla on edelleen työriita, hoitajajärjestöt Super ja Tehy sallivat jäsentensä joustaa työvuoroissa kesäkuukausina.

Sekä Siun sote -kuntayhtymässä Pohjois-Karjalassa että Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Pohjois-Savossa käytetään paikallisia sopimuksia, joiden perusteella hoitajille maksetaan parempaa korvausta joustamisesta kesäaikana.

Siun sotessa hoitajat saavat niinsanottua hälytysrahaa, kun vaihtavat työvuoroa tai jäävät ylitöihin nopealla varoituksella.

Kuntayhtymä korotti hälytysrahaa korona-ajan alkaessa 50 eurosta sataan euroon työvuorolta. Korotus on voimassa syyskuun loppuun.

Lisäksi kuntayhtymä alkoi viime kesänä maksaa muutamissa yksiköissä korotettua hälytysrahaa: jos vielä työvuoron alkamispäivänä puuttuu hoitajia, saavat nopeat paikkaajat kertakorvauksena 250 euroa.

Siun sotella on käytössä tiukoissa tilanteissa myös vuosiloman siirtokorvaus: viikon siirrosta hoitaja saa 400 euron kertakorvauksen.

Henkilöstöjohtaja: kuormitus jakautuu epätasaisesti

Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen kertoo, että kesällä ei perushälytysrahalla 100 eurolla enää tunnu löytyvän hoitajia korvaaviin työvuoroihin varsinkaan erikoissairaanhoidossa.

– Kovasti tätä korotettua hälytyskorvausta (250 e) kysellään, mutta siinä meillä on aika tiukat kriteerit, Bjerregård Madsen kertoo.

Hän ei usko, että houkuttelevan kokoiset korvauksetkaan olisivat pitkäaikainen ratkaisu hoitajapulaan, koska työvuoroja vaihtavat ja paikkaavat yleensä samat ihmiset joka osastolla.

– Kun Pohjois-Karjalassakaan henkilöstön saatavuus ei nopeasti oikene, työnantajan ei pitäisi käyttää työkaluja, joiden tiedämme johtavan esimerkiksi työkykyongelmiin, henkilöstöjohtaja tuumaa.

Hänen mielestään palkkatason nostattaminen erilaisilla korvauksilla ei pitemmän päälle ole työntekijöidenkään etu.

– Jos henkilöstön palkkatasoa halutaan nostaa, niin tässä se ei nouse kaikilla, vaan joillakin, joilla on henkilökohtainen mahdollisuus toimia näin, Bjerregård Madsen katsoo.

Viime vuonna hälytyskorvausten ja lisätöiden kustannukset nousivat yli 800 000 euroon. Siun soten henkilöstöjohtaja arvioi, että tänä vuonna summa nousee yli miljoonaan euroon, vaikka osa lisätöistä pidetään vapaina.

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen sisäänkäynti.
Sairaaloissa joudutaan tekemään nopeita vuorojen vaihtoja, kun hoitaja on poissa äkillisesti. Kuva: Keijo Salokangas / Yle

KYSin hälytysraha kesällä 160 euroa vuoroa kohti

Hoitajille maksetaan myös Kuopiossa tänä kesänä parempaa korvausta joustamisesta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri korotti yliopistosairaalassa hälytysrahaa alkuvuonna sataan euroon ja kesäksi 160 euroon. Korvaus on sama arkisin ja viikonloppuisin.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Seija Mononen KYSistä kertoo, että vuoroja vaihdetaan, kun tulee äkillisiä poissaoloja.

– Lähtökohtana on, että pyritään turvaamaan hyvä ja laadukas potilaan hoito; että meillä on riittävästi osaajia jokaikisessä työvuorossa ja työyksikössä, Mononen toteaa.

Kehittämispäällikön mukaan kokemus osoittaa, että korotukset toimivat.

Varallaolokorvauksiin ei KYSissä ole tehty muutoksia kesäksi, vaan varallaolosta maksetaan sopimusten mukaan.

Paljonko Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä kuluu rahaa kesän lisäkorotuksiin ei ole vielä tiedossa, koska ensimmäiset lisien palkka-ajot tehdään vasta heinäkuun lopulla.