Euroopan keskuspankki nostaa kolmea keskeistä ohjauskorkoaan enemmän kuin ennakoitiin. Pääjohtaja Christine Lagarde perusteli rahapolitiikan päätöksiä Frankfurtissa iltapäivällä.
Jo kuukausia pankki on seurannut sivusta inflaation kiihtymistä, ja nyt se tarttuu toimeen.
Vielä kesäkuussa EKP kertoi aikovansa nostaa korkoja heinäkuussa vain 0,25 prosenttiyksiköllä. Nyt korot nousevat kaksi kertaa enemmän eli 0,5 prosenttiyksikköä.
Syynä on ennustettua nopeammin laukkaava inflaatio. Euroalueen kuluttajahinnat nousevat jo vajaan yhdeksän prosentin vauhtia.
Lisää luvassa
Koronnostot jatkuvat syksyllä.
– Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Negatiivisten korkojen aika on ohi, EKP toteaa lausunnossaan.
Christine Lagarden mukaan keskuspankkiirit puivat suunniteltua suuremman koronnoston etuja ja haittoja, ja lopulta kaikki 19 maan edustajaa ja kuusi johtokunnan jäsentä olivat siitä yhtä mieltä.
Yhteinen pankkiirien tahto on päästä eroon negatiivisten korkojen kaudesta. Taustalla on voimakas inflaation pelko, koska lainarahan hintaa nostamalla inflaatiota voidaan taltuttaa.
Uusi tuki velkamaille
EKP:n neuvosto hyväksyi kokouksessaan myös uuden tukivälineen eli joukkolainojen osto-ohjelman, jolla estetään velkaisimpien euromaiden korkojen nousua hallitsemattomasti markkinoilla.
Se otetaan käyttöön vasta, kun markkinoilla ilmenee panikointia.
– Uusi rahapolitiikan väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP muotoilee.
Välineen käynnistämisestä päättää Lagarden mukaan EKP:n neuvosto.
– Uudella rahapolitiikan välineellä (Transmission Protection Instrument, TPI) pystytään tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen, tiedotteessa sanotaan.
Tukivälineellä halutaan varmistaa, että korkojen nousun vaikutus on samankaltainen euroalueen eri maissa. Yhteinen rahapolitiikka on edellytyksenä sille, että EKP pystyy ylläpitämään hintavakautta euroalueella, EKP toteaa.
– Kaikki euroalueen maat voivat saada tukea TPI:sta, Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa.
Taantuma vaanii
EKP:n päätehtäväksi on määrätty hintavakauden ylläpito. Nostamalla korkoja EKP kiristää ohjaksia, kun inflaatio laukkaa ja kuluttajahinnat kallistuvat.
Kiristämisen ajoitus on hankalaa, sillä samaan aikaan talouskasvu euroalueella hidastuu ja sekä kuluttajien että yritysten luottamus on pohjalukemissa. Energiakriisi voi pahentua, jos Venäjä leikkaa kaasuntoimituksiaan Eurooppaan loppuvuonna.
– Hintapaineet laajentuvat yhä uusille alueille. Energianhinnat voivat pysyä korkeina vielä lähiaikoina, Lagarde sanoi torstaina.
Euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin lisää inflaatiopaineita.
Lagarden mukaan myös palkkavaatimukset ovat hieman lisääntyneet, mutta ne ovat pysyneet kuitenkin kohtuullisina. Jos palkankorotuksia vaadittaisiin laajasti, se voisi vauhdittaa kuluttajahintojen nousua.
Yllä on kuvattuna EKP:n talletuskorko. Sitä keskuspankki maksaa talletuksille, joita liikepankit tekevät keskuspankkiin yön yli. Korko välittyy myös tavallisille pankkien laina-asiakkaille.
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor kipusi prosentin rajan yli jo kesäkuussa.
Euribor on korko, jolla liikepankit lainaavat rahaa toisilleen. Näitä varoja pankit lainaavat eteenpäin asiakkailleen niin, että lisäävät päälle lainamarginaalin.
Edellisen kerran EKP nosti korkoja vuonna 2011.
Päätös yllätti markkinoilla
Sekä analyytikot ja sijoittajat että keskuspankkiirit itse olivat kokouksen alla eri linjoilla korotuksen suuruudesta.
Esimerkiksi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi Ylen haastattelussa, että EKP pitäytyy aiemmassa linjauksessaan vain 0,25 prosenttiyksikön korotuksesta.
– Aika vaikea EKP.n olisi irroittautua ohjeistuksesta, jonka se antoi edellisessä kokouksessa. Pidän uskottavuuskysymyksenä, että siinä 0,25 prosenttiyksikön nostossa pitäydytään, Kuusisto sanoi.
Koska EKP nostaa nyt kaikkia kolmea ohjauskorkoaan yhtä paljon, se kertoo keskuspankin pelkäävän inflaation kiihtymistä nykyistäkin hurjempiin lukuihin.
Pelkkä aie voi riittää
EKP:n rahapolitiikkaa hankaloittaa se, että kolmanneksi suurin eurotalous Italia on ajautunut pahaan hallituskriisiin. Italian lisäksi myös muiden eteläisten maiden joukkolainojen tuottovaatimukset ovat nousseet viime aikoina.
Kun maiden valtionlainojen korot nousevat, valtioiden pitää käyttää yhä suurempi osa tuloista korkoihin ja lainojen lyhennyksiin.
EKP kertoi uudesta välineestä tiedotteella torstaina.
Pankkiirien on pitänyt muotoilla tuen saamisen ehdot kieli keskellä suuta, koska EKP ei omien sääntöjensä mukaan saa käyttää rahapolitiikkaa jäsenmaiden suoraan rahoittamiseen. Jos se rikkoo tuumakaan mandaattinsa rajoja, Saksan ärhäkkä perustuslakituomioistuin puuttuu todennäköisesti peliin.
Toisaalta pelkät EKP:n aikomuksetkin ovat vahva ase.
– Voi hyvin olla, että EKP kertoo osto-ohjelmasta, jota ei sitten tarvitse kuitenkaan ottaa käyttöön, Danske Bankin Kuusisto arvioi kokouksen alla. Näin markkinoille riittäisi pelkkä tieto siitä, että EKP on valmiina toimimaan tarvittaessa.
Viimeksi EKP kiristi rahapolitiikkaa ja nosti korkoja vuonna 2011. Jälkikäteen korkopäätöksiä pidettiin liian hätäisinä, koska eurokriisi vain syveni. Tuolloin spekuloitiin jopa euron hajoamisella.
Heti seuraavana vuonna uuden pääjohtajan Mario Draghin johtama keskuspankki teki korjausliikkeen ja painoi korot pian ensimmäistä kertaa nollaan.
Lisää aiheesta: