Keski-Pohjanmaan väkiluku kasvoi reippaasti vuoden alkupuoliskolla.
Väkilukuun suhteutettuna väkimäärä kasvoi maakunnassa 2,4 prosenttia, mikä on kolmanneksi suurin kasvuprosentti Suomessa. Vain Uusimaa ja Pirkanmaa olivat edellä. Väkiluku nousi tammi–kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 8 440 hengellä.
Keski-Pohjanmaa oli myös tammi–kesäkuussa muuttovoittomaakunta, kun tarkastellaan muuttoja maakunnasta toiseen.
Pohjanmaalta taas lähdettiin enemmän pois kuin sinne muutettiin. Pohjanmaan kokema muuttotappio, 700 henkeä, oli määrällisesti suurin koko maassa.
Väkiluvun muutoksissa tarkastellaan syntymiä, kuolemia, maahan- ja maastamuuttoa sekä Suomen sisäistä muuttoa.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen ennakkotilastoista kesäkuulta.
Ennakkotilastoista selviää myös, että vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana Kokkolan väkiluku kasvoi 93 henkilöllä ja oli kesäkuussa 48 058. Kaustislaisia on tuoreimman tilaston mukaan 4226, mikä on 19 enemmän kuin 2022 alussa. Toholammilla väkeä on nyt 2952 ja se on viisi enemmän kuin vuoden alussa.
Sen sijaan Kannuksen väkimäärä on tänä vuonna vähentynyt 19 henkilöllä ja oli kesäkuussa 5387. Vetelin väkimäärä on vuoden alusta laskenut 15 henkilöllä ja se oli kesäkuussa 2992. Halsualaisia oli kesäkuussa 14 vähemmän kuin vuoden alussa eli 1071. Perholaisten määrä oli kesäkuussa 2676, mikä on kolme vähemmän kuin vuoden alussa. Lestijärvisiä on tuoreimman tilaston mukaan 717, mikä on kaksi vähemmän kuin 2022 alussa.
Lue myös:Keskussairaalan synnytysosastolla Kokkolassa viime kesää hiljaisempaa
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ennätyksellisen vähän lapsia. Samaan aikaan kuolleisuus oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteisvaikutus on, että luonnollinen väestönlisäys on tänä vuonna ollut ennätyksellisen matala. Kuitenkin Suomen väkiluku on kasvanut, mikä johtuu muuttovoitosta ulkomailta.