Se on mustavalkoinen ja sen tuntosarvet ovat tuuheat kuin silmäripset. Näin kauniisti kuvailee Luonnonvarakeskuksen tutkija ja tutkimuspäällikkö Markus Melin havununna-nimistä yöperhosta. Perhonen sinänsä on vaaraton, mutta sen toukka voi saada aikaan suuria metsätuhoja.
– Havununnan toukat syövät pääasiassa kuusen ja männyn neulasia, mutta ne ovat kaikkiruokaisia eli jos toukille tulee oikein kova nälkä, niin ne voivat syödä vaikka mustikanvarpuja ja koivun lehtiä, Markus Melin kertoo.
Kokonaiset havumetsät saattavat kuolla, jos syönti jatkuu vuosia. Näin on käynyt esimerkiksi Itä- ja Keski-Euroopassa, missä havununna (Lymantria monacha) on hyvin yleinen laji ja onhan havununna päässyt jopa historian kirjoihin.
– Havununnan tuhohistoria on mielenkiintoinen, sillä ne tuhot ovat olleet niin mittavia ja niitä on kirjattu kansiin aina 1500 -luvulta asti. Pahin tuho, mikä on kirjattu, on ollut Puolassa 1970–80 -lukujen taitteessa. Silloin alue oli pari miljoonaa hehtaaria, mistä noin 150 000–200 000 hehtaarin alalta kuoli metsä kokonaan, kertoo tutkija Markus Melin.
Tutkimuksella halutaan arvioida lajin mahdollista tuhoriskiä
Meillä Suomessa havununna on tulokaslaji, jonka seuranta on kuitenkin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Luonnonvarakeskus pilotoi vuonna 2018 havununnan feromoniseurantaa ja nyt se on jo vakiintunut seurantalaji. Havununnaseurantaa tehdään tästä vuodesta alkaen yhdessä kirjanpainajaseurannan kanssa.
Markus Melinin mukaan säästetään aikaa ja vaivaa, kun samat ihmiset vievät molempien seurattavien lajien pyydykset metsään. Tällä hetkellä koko maassa on noin sata havununnan seurantapisteitä. Havununnaa esiintyy runsaimmin Lounais-Suomessa, mutta se on yleistynyt myös Hämeessä.
– Ennen kaikkea Säkylänjärven ympäristö tuntuu jostain syystä olevan sellainen paikka, mistä on saatu kolmisen vuotta putkeen suurimmat saaliit. Yhden kesän aikana voi yhdestä ansasta saada 700–1 000 perhosta, mikä on muuhun Suomeen verrattuna korkea määrä, kertoo tutkija Markus Melin.
Myös Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla on paljon havununnia. Seurannan tarkoituksena on hankkia mahdollisimman paljon tietoa lajista, jotta voidaan arvioida lajin mahdollista tuhoriskiä Suomessa.
– Suomessa ollaan hyvin alussa kaiken tutkimuksen osalta. Tarkoituksena olisi saada selville, mitkä säätekijät ovat niitä, jotka näyttävät rajoittavan havununnakantaa meillä. Ja kun me saataisiin ne selville, niin on helpompi arvioida, miten kanta pystyy meillä ylipäätään kasvamaan.