Oskar Osala ja Robin Salo ovat tähän mennessä ainoat Vaasan Sportista NHL:aan nousseet kasvattipelaajat. Molemmat pelasivat aikoinaan Sportin alle 16-vuotiaiden juniorijoukkueessa, ja he nousivat myöhemmin Sportin edustusjoukkueeseen.
Tänään keskiviikkona Osala ja Salo tapaavat nuoria fanejaan ennen Vaasan jäähallilla järjestettävää hyväntekeväisyysottelua. Katso tapahtuman tunnelmia ja haastatteluja tästä..
Ratkaisevaa menestymisessä ei ole kunnan koko tai seuran nimi, sanovat Osala ja Salo. Haaveilu kannattaa, sillä se johtaa työn tekemiseen. Uskoa ja motivaatiota tarvitaan myös.
– Pääsy on kaikilla itsestä kiinni. Pieniltäkin paikkakunnilta on tullut hyviä pelaajia, sanoo Robin Salo.
Hän aloitti jääkiekon parissa jo aivan pienenä, eikä mielessä ollutkaan muuta vaihtoehtoa kuin lätkäammattilaisuus.
Oskar Osala taas piti lajia harrastuksena aina Mestikseen saakka. Vasta Kanadan juniorisarjoissa hän päätti antaa lajille kaikkensa.
– Halu on kaikista tärkein. Mistä vain voi ponnistaa huipulle, jos on tarpeeksi halua, sanoo Osala.
Toki metodeilla on merkityksensä, ja työ kotimaassa on kehittynyt viime vuosina selvästti. Osala sanookin, ettei enää ehkä lähtisi Kanadaan polkuaan rakentamaan.
– Nyt Suomi on paras jääkiekkokoulu maailmassa.
Hän toivookin, että Vaasan Sportin kautta nousisi yhä enemmän pelaajia liigaan saakka. Se houkuttaisi myös lisää uusia harrastajia.
Resurssit ja kulttuuri painavat?
Sportilla on pitkät perinteet suomalaisessa jääkiekossa. Joukkue oli mukana jo ensimmäisellä kaudella, kun jääkiekon pääsarja nimettiin SM-liigaksi 1975–76. Sen jälkeen Sport kynti pitkään alemmilla sarjatasoilla ja palasi liigaan lopulta vuonna 2014.
Esimerkiksi Jokereissa on pelannut 28 ja Kärpissä 25 16-vuotiasta pelaajaa, jotka ovat myöhemmin pelanneet NHL:ssa. Tämä ilmenee Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemasta selvityksestä.
Perinteiset Liiga-seurat ovat kasvattaneet NHL-tähtiä ahkerasti. Lisäksi listalla on Savonlinnan Pallokerho viidellä kasvatillaan.
Miksi Vaasasta on noussut tähän mennessä Pohjois-Amerikan kärkiliigaan vain kaksi nimeä?
– Se on varmasti monen asian summa. Ehkä se on ollut tietyllä tapaa resurssikysymys, ehkä kulttuurikysymys. Tämä on pitkäjänteistä hommaa ja varmasti menestys ruokkii edelleen uutta menestystä, Vaasan Sportin Juniorit ry:n puheenjohtaja Juha-Petteri Lesonen sanoo.
Pohjoisen kova taso näkyy Vaasassa asti
Vaasan Sportissa Mestiksessä ja Oulun Kärpissä Liigassa päävalmentajana toiminut Mikko Manner kertoo, että oululaisella jääkiekkokulttuurilla on vaasalaista pidemmät perinteet, jotka ovat vaikuttaneet jääkiekon vetovoimaisuuteen alueella.
– Kärpät on ollut suosittu koko pohjoisella alueella ja pelaamisesta on haaveiltu jo pienestä pitäen.
Oulun alue on myös suurempi ja suuremmasta juniorimäärästä saadaan muodostettua tasokkaampia joukkueita. Oulun alueen menestys sataa Mannerin mukaan myös vaasalaisten laariin, sillä Vaasan A-junioreihin (alle 20-vuotiaat) tullaan paljon Oulusta, sillä Oulussa kilpailu on kovaa.
– C-juniorivaiheessa olisi optimaalista saada pidettyä omat pelaajat omassa joukkueessa, jotta heistä kasvaisi oman seuran edustusjoukkueen pelaajia. Sitä kohti ollaan Vaasassa menossa pala kerrallaan, Manner avaa.
C-juniorit ovat alle 16-vuotiaita, joita myös nimitetään U16-junioreiksi.
Toiminnan laatua paremmaksi
Vaasan Sportin junioreiden Juha-Petteri Lesonen kertoo, että Vaasassa on kautta aikain ollut yksittäisiä hyviä juniori-ikäluokkia, mutta taso on vaihdellut ikäluokkien kesken paljon.
Vaasan Seudun Juniorit ry on asettanut tavoitteekseen, että sen alle 16- ja alle 18-vuotiaiden kilpajoukkueissa vähintään 50 prosenttia pelaajista on Vaasasta ja vähintään 75 prosenttia Pohjanmaalta.
Junioritoimintaa on kehitetty lisäämällä yhteistyötä juniori- ja edustusjoukkueorganisaatioiden välillä. Junioreissa toimii nyt talenttiryhmä, jossa taidokkaimmat nuoret he harjoittelevat tiiviimmin keskenään ja liigapelaajien kanssa.
– Olemme yhtenäistäneet harjoittelua eri ikäluokkien välillä. Olemme muun muassa palkanneet seuravalmentajia alle 14-vuotiaiden ikäluokasta alaspäin.
Toistaiseksi kapea jääkiekkokulttuuri vaatisi Mannerin mukaan Vaasan seudulla uransa aloittaneita ja jo lopettaneita pelaajia osallistumaan juniorivalmennukseen.
– Vaasan Sportin kasvatit, jotka menevät maailmalla, pitää mielestäni saada vahvemmin näkyviin.
Enemmän yhteistyötä edustusjoukkueen ja junioreiden välillä
Vaasalaisen jääkiekon olosuhteet ovat Mannerin mukaan nyt hyvällä mallilla. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä muun muassa valmennuksen ja joukkueen tasojen parantamisessa.
– Seuraava askel on satsata siihen, että saamme rekrytoitua lisää valmentajia. Ennen pitkään saamme hyödynnettyä hyviä olosuhteita, Manner toteaa.
Vetovoimaa haetaan parantamalla puitteita. Pelaajia ei houkutella kaupunkiin tarjoamalla rahaa.
Lesonen ja Manner ovat yhtä mieltä siitä, että Vaasasta on mahdollisuus ponnistaa NHL:aan siinä missä Oulussakin.
Manner neuvoo lupaavia nuoria pelaajia jäämään Vaasaan.
– Kannattaa jäädä voittamaan keskinäisiä kilpailuja, kehittämään omaa päätä ja luonnetta tutuissa olosuhteissa, joissa voi epäonnistua kaikessa rauhassa. Sen jälkeen on mahdollisuus pelata vaikka kuinka hieno ura, koska uran varrella tulee paljon vaikeuksia vastaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 28.7. kello 23:een saakka.
Aiheesta aiemmin:
Wasa Starsin toiminnanjohtajan Jaakko Jokelan haastattelussa mainitsema Pekka Rinne joutui myöhemmin perumaan osallistumisensa otteluun, kun hänet valittiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen alle 19-vuotiaiden maalivahtivalmentajaksi.