Hoivakotipaikat eivät ole viime vuosina Jyväskylässä lisääntyneet sen paremmin julkisella kuin yksityisellä puolella, vaikka vanhusten ja hoidon tarpeen määrä on tasaisesti kasvanut.
Kaupunki joutui kesäksi vielä vähentämään 45 hoivapaikkaa hoitajapulan takia, mikä on merkinnyt sitä, että jonot hoivakoteihin eivät ole lyhentyneet.
Kun kymmenet huonokuntoiset vanhukset odottavat paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan, työt lisääntyvät kotihoidossa ja myös omaisten apua tarvitaan aiempaa enemmän.
Jyväskyläläinen Mari Turunen työskentelee työvoimahallinnossa virkamiehenä. Työpäivänsä päätteeksi hän on jo parin vuoden ajan huolehtinut päivittäin muistisairaasta äidistään.
Kaupungin kotihoito käy 87-vuotiaan Maija-äidin luona neljä kertaa päivässä, mutta käynnit ovat tyttären mukaan lyhyitä, ja äiti tarvitsee niiden lisäksi monenlaista apua - sekä turvaa.
Mari Turunen viettää äitinsä luona pari tuntia päivässä.
Turunen huolehtii päivittäisillä käynneillään muun muassa siitä, että äidin puhelin ja silmälasit ovat tallessa, että äiti on syönyt ja että lääkkeet on otettu ajallaan. Tytär käy myös kaupassa ja täyttää jääkaapin sekä hoitaa tiskit ja pyykit.
Tärkeintä käynneissä on tyttären mukaan se, että äidin luonaan käy tuttu ihminen, jolla on hänelle aikaa ja jonka kanssa on turvallinen olo.
– Turvattomuuden tunne, sekä hänellä että meillä omaisilla, on se päällimmäinen ongelma tällä hetkellä, Mari Turunen sanoo.
Turunen ja hänen muualla asuvat veljensä ovat talvella anoneet äidille hoivapaikkaa Jyväskylän kaupungilta. Hoidontarpeen arvioiva kaupungin vanhuspalvelujen SAS-työryhmä on kuitenkin ollut sitä mieltä, että 87-vuotias Maija Turunen ei ole vielä ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa.
Turunen valitti veljiensä kanssa perusturvan yksilöasiainjaostoon toukokuussa annetusta kielteisestä hoivapäätöksestä, mutta valitus hylättiin kesäkuussa.
Nyt Turunen on valittanut kaupungin päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hän sanoo, ettei omien terveysongelmiensakaan takia itse enää kauan jaksa nykytahtia.
Turusen mielestä hoiva-arviossa tuijotetaan liikaa vanhuksen fyysiseen kuntoon ja kykyyn liikkua sen sijaan, että arvioitaisiin henkistä kuntoa sekä turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä.
Turunen sanoo, että Jyväskylän perusturva on sivuuttanut omaisten arviot äidin Alzheimerin taudin etenemisvauhdista ja arjen ongelmista.
Hänen mukaansa monilta kotihoidon työntekijöiltä puuttuu myös tietoa ja osaamista muistisairaan hoitamisesta, ja ongelma on sekin, että työntekijät ja päälliköt vaihtuvat usein.
"Hoidetaan tosi huonokuntoisia kotona"
Jyväskylän kotihoidon vs. palvelupäällikkö Sanna Liljeroos myöntää, että hoivapaikkapula kuormittaa kotihoitoa.
– Kun hoivakodit ei vedä, niin hoidetaanhan me tosi huonokuntoisia kotona, isotuntisia ja monisairaita ihmisiä, joiden määrä kasvaa. Sinne me tarvitaan kotihoidon käsipareja.
Liljeroos on huolissaan omaisten uupumisesta, ja hän kantaa huolta myös niistä monista vanhuksista, joiden hoitoon omaiset eivät lainkaan osallistu.
Sanna Liljeroos sanoo, että vanhuksen hoivaratkaisut pitäisi aina tehdä yhteistyössä viranomaisten ja omaisten kesken.
Hän myöntää, että kotihoidossa kaikilla työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta muistisairauksista. 550 hoitajan joukkoon ei voida valikoida vain tietyn alan osaajia.
– Kotihoidossa hoidetaan ihan kaikkea, pitäisi olla kaikkien alojen asiantuntija, Liljeroos toteaa.
Pitkään kotihoidossa työskennellyt Liljeroos muistuttaa, että tilanne kuormittaa myös hoitajia, joita ahdistaa jättää huonokuntoinen vanhus yksin asuntoonsa lyhyen kotikäynnin jälkeen.
– On huoli siitä, että mitenkähän siellä pärjätään, kun tulen käymään seuraavan kerran vasta kolmen tunnin päästä, Liljeroos kuvailee.
Kotihoidon käynnit ovat lyhyitä, ja vanhus voi joutua viettämään vuorokaudestaan jopa 22–23 tuntia yksin, Liljeroos toteaa.
Hoiva-avustajat, etähoiva ja ostopalvelut helpottavat tilannetta
Tilannetta on pyritty helpottamaan monin keinoin, jotka vapauttaisivat työntekijöitä eniten hoivaa kaipaavien luo.
Tänä kesänä kotihoito on Liljeroosin mukaan onnistunut muun muassa rekrytoinnissa aiempaa paremmin muuttamalla hakumenettelyä.
– Se on tuottanut tulosta, että ei haeta vain yleisesti kotihoitoon vaikka kymmentä hoitajaa vaan tiettyyn yksikköön työntekijöitä, Liljeroos kertoo.
Jyväskylän kotihoito on turvautunut myös ostopalveluihin ja pestannut lisää hoiva-avustajia. Kaupunki on lisännyt kotihoidossa myös digipalveluja kuten etähoivaa ja lääkeautomaatteja.
Jyväskylä onkin Liljeroosin mukaan kärkijoukoissa ikääntyneiden etähoivan kehittämisessä. Sen piirissä on toistaiseksi noin 5,5 prosenttia kaupungin kotihoidon 1500 asiakkaasta.
Aluehallintovirasto Avi lopetti vuodesta 2019 jatkuneen Jyväskylän kotihoidon valvonnan kesäkuussa. Liljeroosin luettelemat uudistukset ovat osa niitä parannuskeinoja, joiden takia Avi katsoi Jyväskylän kotihoidon perustoiminnan parantuneen.
Oletko kohdannut tilanteen, jossa omaiset ovat uupuneet hoitovastuuseen? Voit keskustella aiheesta 4.8. klo 23.00 saakka.