Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Valokuituverkkoja rakennetaan Etelä-Pohjanmaalla kiivaasti – Lounea investoi Seinäjoelle verkkoihin kahdessa vuodessa 10 miljoonaa euroa

Koronapandemia aukaisi ketsuppipullon. Järvi-Pohjanmaalla osuuskunta Japo myi pandemian ensi kuukautena, maaliskuussa 2020, koko vuoden myyntitavoitteen.

Valokuituverkkojen rakentaminen käy Etelä-Pohjanmaalla kiivaana. Etätyöt ja koronapandemia laukaisivat kovan kysynnän, johon yhä vastataan.
  • Tuomo Rintamaa

Valokuituverkkoja rakennetaan nyt vauhdilla Etelä-Pohjanmaan kaupungeissa ja kunnissa.

Esimerkiksi Lounea investoi valokuituverkkoihin tänä vuonna Seinäjoella noin viisi miljoonaa euroa. Yhtiö kertoo, että se teki investointipäätöksen, koska sai palveluilleen tarpeeksi tilaajia.

Lounean valokuituverkon tilanneita asiakkaita on Seinäjoella ollut tänä vuonna noin pari tuhatta.

– Katajalaakso ja Jouppi olivat ensimmäiset alueet, joissa kiinnostusta oli tarpeeksi, niin että kannatti lähteä rakentamaan. Ensi vuonna investoimme Seinäjoelle myös noin viisi miljoonaa euroa, joten kaivureita nähdään kaupungissa ensi vuonnakin. Etelä-Pohjanmaalla tätä tekemistä riittää näillä näkymin seuraavaksi viideksi vuodeksi, Lounean aluejohtaja Harri Suokko sanoo.

Yhtiön valokuituverkon rakentamispäätös juontaa juurensa koronapandemian alkuun ja etätöiden rajuun kasvuun vuoden 2020 alussa.

– Kaupunki on kertonut, että Seinäjoesta on tullut etätyökaupunki, ja nyt näyttää siltä, että niin on käynyt. Meidän arviomme mukaan noin puolet niistä, jotka tekivät koronan aikaan etätyötä ovat jääneet etätöihin ja siitä kysyntä tulee, Suokko arvioi.

Valokuitua kaivetaan maahan Seinäjoella.
Valokaapelia kaivetaan maahan Katajalaaksossa. Louneasta kerrotaan, että valokuituverkot puuttuvat Seinäjoella monilta omakotitaloalueilta. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Suokon mukaan valokuitu on pitkän aikavälin infrainvestointi. Louneassa uskotaan, että verkko on käyttökelpoinen jopa 50 vuotta.

– Laskemme niin, että verkot ovat käytössä pitkään ja tuottavat pitkällä aikajänteellä. Mobiiliverkkoinvestoinnit pitäisi kymmenessä vuodessa kuolettaa, ne ovat erilaista liiketoimintaa, Suokko lisää.

Järvi-Pohjanmaalla valokuituverkkoja on rakennettu vuosia

Järvi-Pohjanmaalla osuuskunta Japo on rakentanut valokuituverkkoja Alajärvelle, Lappajärvelle ja Vimpeliin. Tänä vuonna kasvusuunnat ovat olleet Kauhavalla ja Lapualla.

Toimitusjohtaja Toni Harjula kertoo, että keskustaajamiin ei ole rakennettu, vaan Japo rakentaa verkkoa pienempiin kyliin.

– Ketsuppipullo aukesi koronapandemian alussa. Maaliskuussa 2020 myimme kuukaudessa Alajärvellä valokuidun vuositavoitteemme. Tänä kesänä rakennamme noin 750 liittymää Lapualle ja Kauhavalle, Harjula sanoo.

Japon vuosittainen liikevaihto on Harjulan mukaan ollut keskimäärin kaksi miljoonaa euroa.

– Investoimme tänä vuonna kaksi ja puoli miljoonaa valokuituun. Tosin siitä on ELY:n tukea pienten kylien rakentamiseen noin miljoona euroa. Ne ovat meille raskaita, mutta myös pitkiä investointeja, noin 50-70 vuotta tämän hetkisen tiedon mukaan.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 13. elokuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Valokuitua ostava kuluttaja ei aina tiedä, mihin on sitoutunut – yritys voi tarjota liittymää jopa ilmaiseksi, mutta todellisuus onkin muuta

Suomi jäi valokuituverkkojen takapajulaksi, ja siihen saumaan firmat nyt iskevät – yhtiöitä odottaa miljardin euron kakku