Parin tuhannen asukkaan Kuhmoinen tarttui kimppakyyteihin pakon edessä. Se jäi keväällä 2021 hetkeksi ilman pohjois-eteläsuuntaista joukkoliikennettä. Vain Tampereelle pääsi pari kertaa päivässä bussilla. Sama toistui tänä keväänä.
Vantaalta Kuhmoisten ratsastuslukioon tullut Silja Lehtonen joutui pulaan, koska kotiin ei päässyt julkisella liikenteellä.
– Vantaalla asuessa oli hyvät joukkoliikenneyhteydet ja vanhempani pystyivät heittämään harrastuksiin, hän kertoo.
Kun Kuhmoisista tuli bussivuorojen heittopussi, kunta-aktivisti Minna Korppila keksi nopean ratkaisun. Hän perusti Facebook-ryhmän kimppakyytejä varten.
– Totesin, että se on helppo tapa tavoittaa ihmisiä. Muihin kyydinjakoalustoihin en edes tutustunut, hän muistelee.
Moni tarjoaa kyydin auttamisen ilosta
Silja Lehtonen kyselee lähes viikoittain kyytiä ringin kautta. Hän ilmoittaa olevansa menossa mihin tahansa suuntaan Kuhmoisista ja pääsee näin ainakin jonkin rautatieaseman tai linja-autoaseman luo. Sieltä pääsee jatkamaan matkaa Vantaalle.
Lehtonen tarjoutuu aina maksamaan osan bensakuluista, mutta usein kyydin tarjoaja ei ota maksua. Moni jakaa kyydin pelkästä auttamisen ilosta.
Kyytejä on hyvin saatavilla, koska Kuhmoisissa on neljätuhatta vapaa-ajan asuntoa ja suurin osa mökkiläisistä on pääkaupunkiseudulta.
Siljan Lehtosen vakituisin kuljettaja on työmatkalainen, joka kulkee Jämsästä Kuhmoisten kautta pääkaupunkiseudulle.
Välityssivusto vilkastumassa
Korona-ajan rajoitukset ja suositukset hiljensivät myös verkkopohjoiset kyydinjakopalvelut.
Valtakunnallisen Kyydit.net-sivuston ylläpitäjä Antti Lihavainen kertoo, että epidemia pysäytti toiminnan välillä täysin. Nyt sivustoon vilkastunut, mutta ilmoituksia on vain kolmannes koronaa edeltävään aikaan verrattuna.
– Koronaepidemian alkaessa meillä oli sivuston uudistusprojekti loppusuoralla, mutta lykkäsimme julkaisua. Teemme sen nyt lähiaikoina, Lihavainen kertoo.
Harmaa talous takapiruna
Suomen joukkoliikennemarkkinoita aikanaan haastanut liikenneyrittäjä Pekka Möttö arvelee, että yksityisautoilun kimppakyytitoiminta pysyy jatkossakin pienimuotoisena eikä pelasta syrjäseutujen joukkoliikenteen ahdinkoa.
Möttö on kehittänyt vain ammattiliikenteen kyydinjakojärjestelmiä, mutta on seurannut myös yksityisautoilun kimppakyytitoimintaa. Liikenneratkaisujen optimistista on tullut pessimisti syrjäseutujen liikenneratkaisujen suhteen. Kyydinjakojärjestelmien vaarana kun on luoda uusi Uber.
– Jos luodaan alusta yksityisautojen kyydin tarjoamiselle, johtaa se vääjäämättä harmaaseen talouteen. Se ei ole kestävä ratkaisu ihmisten liikkumisen mahdollistamiseksi, Möttö pohtii.
Pekka Möttö on Onnibus-yhtiön perustaja. Myytyään sen hän perusti liikkumispalveluyritys Kyyti Groupin, joka meni kuitenkin konkurssiin. Yhtiön ammattiliikenteeseen kehittämät digitaaliset liikkumispalvelut ovat nyt konsulttiyhtiö CGI:n ja Matkahuollon käytössä. Möttö toimi nykyisin ammattiliikenteen telematiikkateknologioita kehittävässä E3 Innovations-yhtiössä.
Kuhmoisten kimppakyytirinkiä Möttö pitää harmittomana, koska se on joillekin ainoa mahdollisuus liikkua heikkojen joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Rinki pysyy laillisuuden rajoissa, koska kyydeillä ei hankita toimeentuloa, vaan korkeintaan jaetaan polttoainekustannuksia.
Julkisin varoin maksettuja kyytejä laajempaan käyttöön
Pekka Mötön mielestä ainoa toimiva ratkaisu isojen kaupunkien ulkopuoliseen liikenteeseen on avata ihmisten pääsy jo olemassa oleviin yhteiskunnan maksamiin kuljetuksiin. Näitä ovat koulukuljetukset, vammaispalvelujen ja sosiaalihuollon järjestämät kyydit sekä Kela-kyydit.
– Isolla rahalla liikkuu jo valmiiksi paljon autoja pitkin pitäjiä, Möttö toteaa.
Hän suree sitä, että julkisin varoin kyytejä järjestävät tahot ovat siiloutuneet. Jokaisessa kunnassa on neljä eri tahoa järjestämässä kuljetuksia.
– Vain tähän kuljetuskapasiteettiin kyydinjaot yhdistämällä on jonkinlaiset onnistumisen mahdollisuudet.
Kuhmoisten kimppakyytiringin perustanut Minna Korppila ei myöskään ole mikään kimppakyyti-intoilija. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana jo toista kautta toimiva kunta-aktiivi kehottaa ihmisiä käyttämään julkista liikennettä, jos sellaista on tarjolla.
– Jos kimppakyydit korvaavat kokonaan julkiset, niin silloin julkiset vuorot loppuvat, hän muistuttaa.
Kyytisovellus jäi pilotoimatta Tampereella
Hyvistä liikennepalveluista huolimatta Tampere yritti luoda mobiilisovelluksia kimppakyytejä varten. Se suunnitteli yhden kaupunginosan kimppakyytipilottia, mutta kokeilu tyssäsi korona-aikaan.
Hankkeen tausta-ajatuksena oli liittää kimppakyytisovellus osaksi Tampere.Finland -sovellusta, jossa oli valmiina jo riittävän iso käyttäjäkunta. Mutta hanke on kuitenkin toistaiseksi kuopattu.
Sovelluspilotin luoneen Coreorientin mukaan yksi kehityksen jarruista on, että ihmiset tulevat etsimään kimppakyytejä eri aikoihin.
– Jos juuri silloin ei löydy omalta reitiltä muita kiinnostuneita, asia jää helposti siihen, Heikki Waris Coreorientista kertoo.
Kompastuskivenä ei ole niinkään teknologia, vaan se, että kimppakyydit eivät ole kaupallisesti houkuttelevia.
– Kimppakyytikumppanin löydyttyä sovelluksen kautta käyttäjät saattavat siirtyä tekemään kimppakyydin ja rahansiirron sen ulkopuolella, Waris sanoo.
Vaikka sovellusten kehittämiseen on ollut vaikea löytää rahoitusta, Coreorient julkaisee elokuussa uudistetun version kaikille avoimesta kimppakyytipalvelustaan. Kimppakyydit.com-palvelun ottavat myös käyttöön yhtiön kanssa yhteistyötä tehneet kunnat.
Heikki Waris harmittelee, että valtio menetti kimppakyytien edistämiselle otollisen hetken, kun se ryhtyi pehmentämään polttoaineen hintapiikin iskua jakeluvelvoitteen alentamisella.
Wariksen mielestä hallitus toimi lyhytnäköisesti. Hän uskoo, että kansalaiset huomaavat tulevina vuosina paremmin kimppakyytien hyödyt.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.