Suomen runsaasta sadasta kansallispuisto-oppaasta yksi on Mikko Huotari, joka on valmistunut Muoniosta, Ammattiopisto Lappian ja Metsähallituksen yhteiskoulutuksesta. Tänä kesänä hän on työskennellyt Äkäslompolon maastossa liikkuvana asiakasneuvojana, ensi viikolla hän suuntaa Pallakselle.
Huotarin työtä on jututtaa ihmisiä taukopaikoilla, opastaa tarvittaessa sekä kertoa retkietiketistä kuten siitä, miksi alumiinisia kertakäyttöastioita ei pidä polttaa nuotiossa tai miksi koiran tulee olla retkeillessä kytkettynä.
Luonnossa käyttäytymisen säännöt alkavat olla ihmisillä aika hyvin hallinnassa, Huotari sanoo.
– Kun kymmenen vuotta sitten aloitin Etelä-Karjalassa Saimaa Siististi Ihana -tapahtumassa, muistan, että roskien määrä ja välinpitämättömyys ärsytti. Maastokaatopaikkojakin löytyi paljon enemmän kuin nykyään, hän sanoo.
Kansallispuistossa irti laukkaava koira rikkoo lakia
Yksi seikka, johon Huotari ja muut kansallispuisto-oppaat aktiivisesti puuttuvat maastossa, on koirien irtipito.
Järjestys- ja metsästyslaki sekä suojelualueiden järjestyssäännöt määräävät, että koirien tulee kulkea kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla aina hihnassa. Tämä ei ole aina kaikkien tiedossa, Huotari sanoo.
Hän muistuttaa, että hyvätapaisenkin koiran tulee olla kytkettynä kansallispuistossa aina, jo esimerkinkin vuoksi.
– Koiria näkyy valitettavan paljon vapaana. Aika monella koiranomistajalla on lisäksi asenne “minun koirani ei tee mitään”, ja juuri samalla hetkellä se saattaa juosta kymmenen metrin päässä irrallaan.
Irti juokseva koira saattaa puraista lintua tai eläimen poikasta tai karkottaa emon, jolloin kettu tai muu peto nappaa poikaset. Emo voi myös hylätä pesän. Poronhoitoalueella irti juokseva koira voi myös juoksuttaa poroja tai niiden vasoja.
Jäteastiat katoavat pian retkeilyreitiltä – "Jengi voi viedä roskat mennessään"
Pallas-Yllästunturi-kansallispuiston Hetta-Pallas-retkeilyreitti muuttuu ensi vuonna kokonaan roskattomaksi. Se tarkoittaa, että jatkossa reitin varrella olevilla tuvilla tai taukopaikoilla ei ole enää jäteastioita.
– Poistamme talven aikana reitin varrelta kaikki roskakatokset. Ajatus on, että jengi voi viedä roskat mennessään luontokeskusten ekopisteisiin, Huotari sanoo.
Kansallispuiston tuvilta ja taukopaikoilta kuljetetaan vuosittain pois isoja määriä sekajätettä, etenkin ruokien muovi- ja pahvipakkauksia. Roskien pois kuljettaminen kuluttaa luontoa ja aiheuttaa päästöjä.
Monet eteläisen Suomen kansallispuistoreitit ovat jo roskattomia. Huotari sanoo, että aika on kypsä myös roskattomalle Hetta-Pallas -reitille.
– Ihmisten asenteet ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana tosi paljon luontoa kunnioittavaan suuntaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 31.7. kello 23 saakka.