Mikkelin kaupungin energiatyöryhmä on saamassa työnsä päätökseen elokuun aikana.
Heidän tehtävänään on selvittää parhaat keinot Suur-Savon Sähkön ja kaupungin kokonaan omistaman Etelä-Savon Energian (ESE) osakkeiden myyntiin tai muihin järjestelyihin niin, että Mikkeli saa rahaa 35 miljoonan euron alijäämien kattamiseen.
Muuten kaupunki ajautuu valtion kriisikuntamenettelyyn.
Monia valtuutettuja kismittää se (Länsi-Savo), ettei energiatyöryhmä ole kertonut matkan varrella mitään työnsä etenemisestä. Valtuuston on tehtävä syksyn aikana isoja päätöksiä ja vaarana on, etteivät päättäjät ehdi perehtyä riittävästi tarvittavaan aineistoon.
Kenties siksi heinäkuun aikana on kuultu kaksikin uutta avausta energiaomistusten järjestelystä.
Idea 1: Suur-Savon Sähkön ja ESE:n ristiinomistus
Heinäkuun alussa Matti Kunnas, Martti Lokka ja Jouko Kervinen (kok.) lähettivät osalle päättäjistä kirjeen (Länsi-Savo), jossa he hahmottelivat mallia Suur-Savon Sähkön ja ESE:n ristiinomistuksesta. Yhtiöt omistaisivat 20–40 prosenttia toistensa osakkeista.
– Suur-Savon Sähkö omistaisi ESE:stä saman prosenttimäärän, minkä Mikkelin kaupunki omistaa Suur-Savon Sähköstä. Samassa yhteydessä Suur-Savon sähkön yhtiökokouksen äänivaltarajoitetta ja lunastuspykälää pitäisi muotoilla uudestaan, Kervinen kertoo.
Suur-Savon Sähkön hallitus tuskin suostuu äänileikkurin poistoon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine sanoi Itä-Savossa, ettei ole valmis hyväksymään muutosta.
Tällä hetkellä Mikkeli omistaa Suur-Savon Sähköstä 14,5 prosenttia, Savonlinna 12 prosenttia. Äänileikkurin vuoksi kaupungit käyttävät yhtiökokouksissa yhtä suurta äänivaltaa.
ESE:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänenkään (kesk.) ei usko ristiinomistuksen mahdollisuuksiin. Hänen mielestään siinä piilee riskejä, koska yhtiöt ovat niin erilaisia.
Suur-Savon Sähkö teki viime vuonna historiallisen huonon tuloksen, kun sähkön hinnan nousu syöksi tytäryhtiö Lumme-energian 46 miljoonan euron tappioihin.
– ESE on stabiili kaupunkiyhtiö, jonka riskienhallinta on hyvällä mallilla. Korkea sähkönhinta tuo hyvää tulosta, ESE on vahvemmassa tuloskunnossa kuin ikinä ennen. Olemme arvokas varallisuuserä Mikkelin kaupungille, Nykänen sanoo.
Idea 2: Yhtiöitetään Vesilaitos ja myydään se ESE:lle
Heinäkuun puolivälissä Länsi-Savossa julkaistiin 13 kuntapoliitikon allekirjoittama mielipidekirjoitus, jossa he vastustavat ESE:n myyntiä. Sen sijaan he ehdottavat, että Mikkelin Vesilaitos yhtiöitetään ja myydään ESE:lle.
Kyseessä olisi kirjanpito-operaatio: kaupungin liikelaitos myytäisiin kaupungin konserniyhtiölle. Ehdotuksen mukaan kaupungille kirjattaisiin kaupasta 56 miljoonan euron myyntivoitto, joka kuittaisi alijäämän helposti.
Kriitikot moittivat ehdotusta kikkailuksi, joka ei tuo senttiäkään rahaa kaupungin kassaan.
Allekirjoittaneiden joukossa on viisi ESE:n hallituksen jäsentä, myös puheenjohtaja Heikki Nykänen.
– Tämä ei ole yksin kirjanpitotemppu. Kaupungin tase vahvistuisi sitä kautta, että vesilaitoksen tasearvo päivitetään nykykäyttöarvoon ja yhtiön arvo nousee. Siitä seuraa myyntivoitto.
Nykäsen mukaan ESE hankkisi rahaa Vesilaitoksen ostamiseen myymällä Koskienergian osakkeet. ESE omistaa vesivoimaa tuottavan Koskienergian osakkeista 45 prosenttia. Niiden myyntihinnaksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa.
– ESE on pyytänyt kaupungin elinvoima- ja konsernijaokselta lupaa lähteä järjestelyyn, missä ESE myisi Koskienergian osakkeet. Tämä olisi se riihikuiva raha, joka tulisi kaupunkikonserniin. Velkasumma pienenisi sillä summalla, mikä on osakkeista saatava myyntivoitto, Nykänen selvittää.
Suur-Savon sähkön ja ESE:n ristiinomistusta hahmotellut Jouko Kervinen ei tyrmää ideaa. Hänen mielestään Vesilaitoksen yhtiöittäminen ratkaisisi alijäämäongelmat ja antaisi lisää aikaa selvitellä keinoja, joilla kaupungin kassaa vahvistetaan.
– Vesilaitoksen yhtiöittäminen on mahdollista tehdä siten, että uusi yhtiö jää kaupungin suoraan omistukseen, eikä sitä myydä ESElle. Näin säästäisimme muutaman miljoonan eli varainsiirtoverot, Kervinen sanoo.
Energiatyöryhmässä kahta tuulta
Ajatus Vesilaitoksen myymisestä ESE:lle jakaa kaupungin energiatyöryhmän mielipiteet.
Ryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenet Pirjo Siiskonen (kesk.), Eero Aho (kok.), Satu Taavitsainen (sd.), Raimo Heinänen (ps.) ja Heli Kauppinen (vihr.). Puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Satu Taavitsainen ajaa ehdotusta vahvasti. Ainakin Pirjo Siiskonen ja Eero Aho vastustavat.
– Esitys on täyttä humpuukia. Velanotolla ja kirjanpitokikkailulla saataisiin kumulatiivinen alijäämä oikaistua!, Siiskonen kirjoittaa sähköpostissaan.
Sen sijaan hän on valmis tarkastelemaan "kaikkia järkeviä esityksiä", kuten Suur-Savon Sähkön ja ESE:n ristiinomistusta.
Eero Aho paheksuu Facebook-sivullaan sitä, että Satu Taavitsainen kerää adressia ESE:n säilyttämiseksi itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan kaupungin omistuksessa.
– Jo on aikoihin eletty! – – Ennen kuin laitat nimesi adressiin, selvitäthän myös vaikutukset ja muut vaihtoehdot, Aho kirjoittaa.
Energiatyöryhmän seuraava kokous on 8. elokuuta. Siiskosen mukaan ryhmä tiedottaa työnsä tuloksista mahdollisimman pian, muttei lausunto välttämättä valmistu vielä kokouksessa.
Voit keskustella aiheesta 5.8.2022 klo 23 saakka.