Kuin löysää, painavaa puuroa.
Mustassa muovisammiossa muhii 30 kiloa laastia. Se ei Riitta Kontista hidasta. Nainen pyöräyttää laastin vielä kertaalleen sekaisin ja kantaa raskaan sammion sinnikkäästi rappusia ylös.
– Tulisija on tarpeen nykypäivänä, sähkön hinta sen kun nousee, hän toteaa laskettuaan laastiastian lattialle.
Kontinen on auttamassa äitiään muuraustalkoissa Virtasalmella Pieksämäellä. Hän itse asuu Järvenpäässä.
Vanhan rintamamiestyppisen talon olohuoneessa muurari Samu Toivanen seisoo telineillä. Hän latoo kerros kerrokselta kellertäviä tulitiiliä pönttöuunin metallikuoren sisään.
Riitta Kontisen äiti ja talon asukas Pirkko-Leena Kontinen katsoo touhua sivusta.
– Tuntuu levolliselta. Saatanpa pysyä lämpimänä ensi talvena, hän virnistää.
Takan ostaja joutuu nyt odottamaan aikaisempaa pidempään
Pirkko-Leena Kontinen teki tilauksen uudesta pönttöuunista keväällä. Nyt loppukesästä muurari saapui asentamaan pönttöuunia.
Nykytilanteen valossa paikalleen muurattavan tulisijan toimitus- ja asennusaika, noin nelisen kuukautta, on varsin kohtuullinen.
Kesän 2022 aikana uunimuurarien tilauskirjat ovat näet alkaneet täyttyä kiihtyvällä tahdilla. Samoin on tehdasvalmisteisten takkojen ja muiden tulisijojen myynnin laita.
Jyväskylässä valmistakkoja myyvässä Jyväskylän Takkakeskuksessa myynti on kasvanut tänä vuonna noin neljänneksen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tulisijojen hinnat ovat nekin kivunneet ylöspäin.
– Mallista riippuen tehdasvalmisteisten tulisijojen hinnat ovat nousseet 5-15 prosenttia, sanoo kauppias Matti Sirkka Jyväskylän Takkakeskuksesta.
Kesälomien jälkeen tahti on entisestään vilkastunut. Kotimaisten tulisijavalmistajien tuotteissa toimitusajat ovat vielä kohtuulliset, mutta esimerkiksi ruotsalaisten ja norjalaisten tulisijojen osalta jonot ulottuvat jo ensi talveen.
Huoli ja epävarmuus paistavat läpi
Huoli ja yleinen epävarmuus kuuluvat nyt ihmisten yhteydenotoissa nyt, kun he soittavat takkamyyjälle tai uunimuurarille.
– Tarjouspyyntöjä on alkanut tulla sähköpostiin jo sen verran paljon, että aika ei tahdo riittää vastaamiseen, kuvailee Mika Häkkinen Pieksämäeltä.
Häkkinen valmistaa metallilla vuorattuja pönttöuuneja.
– Ihmisillä on hätä, mutta uudet tilaukset pystymme toimittamaan vasta tammikuussa 2023, hän toteaa.
Takkojen kysynnän taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset kriisit
– Ensimmäinen koronatalvi vuonna 2020 ajoi ihmiset etätöihin mökeilleen ja takkojen kysyntä lähti nousuun. Toinen selvä kasvupiikki kysynnässä ajoittui heti sen jälkeen, kun Venäjä tämän vuoden helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, kauppias Matti Sirkka kertoo.
Kun kysyntä on kasvanut, ovat toimitusajat pidentyneet. Valmistakan toimittaminen kestää valmistajasta riippuen parista kuukaudesta puoleen vuoteen.
Keski-Euroopassa tulisijakauppa on käynyt kiivaana vuoden 2021 syksystä asti. Silloin kaasu alkoi kallistua.
– Tulisijojen kysyntä on hämmentävän kovaa Keski-Euroopassa. Se venyttää toimitusaikoja myös Suomessa, Sirkka lisää.
Viime aikaisen tulisijatrendin valossa Suomessa ollaankin vasta lämpiämässä uudelleen takkojen ja uunien hankkimiseen.
Tilanne näkyy myös suomalaisten takkavalmistajien liiketoiminnassa. Esimerkiksi vuolukivitakkoja valmistavan Tulikiven tilaukset kasvoivat lähes 40 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen näkee tilanteessa kaikuja 1970-luvulta. Silloin öljykriisi vauhditti teollisen tulisijavalmistuksen syntymistä.
– Nyt ollaan hyvin lähellä sitä samaa tilannetta, vaikka tämä onkin enemmän maakaasukriisi kuin öljykriisi.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sen vanavedessä kriisiytynyt energiatilanne on nostanut Suomessakin esille huolen, millä kodit lämpiävät Suomessa ensi talvena.
Iso kysymys on myös sähkön hinta, jonka on arvioitu vähintään kolminkertaistuvan ensi talvena.
Suomalaiset etsivät muiden eurooppalaisten tavoin kiivaasti keinoja, millä hillitä kasvavaa energialaskua.
Varaava takka ja leivinuuni kelpaavat vuosien tauon jälkeen
Tulisijalta halutaan nyt ensisijaisesti lämmityskykyä.
Esimerkiksi tehdasvalmisteisia tulisijoja valmistavasta Uunisepät-yrityksestä kerrotaan, että leivinuunien suosio on kasvanut tasatahtia varaavien takkojen kanssa.
– Avotakkoja ei ole onneksi nyt joutunut tekemään, naurahtaa puolestaan muurari Samu Toivonen ja painaa tulitiilen vasten pönttöuunin metallikuorta.
Toisaalta juuri avotakka ja siihen liittyvät yhteydenotot ovat tulleet tutuiksi joillekin muurareille.
– Ihmisten yhteydenotoissa näkyy epävarmuus ensi talvesta. Nyt kysytään pääasiassa uunien korjauksia, jyväskyläläinen uunimuurari Petteri Stubb kertoo.
– Tyypillisin kohde on suoravetoinen uuni eli avotakka, jota ei ole varsinaisesti koskaan käytetty lämmityksessä.
Avotakan muuttaminen varaavaksi onnistuu Stubbin mukaan kuitenkin "hyvin harvoin".
– Useimmiten takka on purettava ja tehtävä tilalle uusi.
Markkinoilla on ns. takkasydämiä, joita voi asentaa avotakkaan. Takkasydämen toiminta perustuu siihen, että se siirtää lämmintä ilmaa takasta huoneilmaan.
– Ongelmana on, että avotakat ovat keskenään hyvin erilaisia. Näin ollen sopivan takkasydämen löytäminen on hankalaa, samoin asentajan, Stubb huomauttaa.
Suhtautuminen puunpolttoon voi muuttua
Ilmastonmuutoksen ja myös lajikadon hillitsemisen valossa puun käyttö energiaksi on kyseenalaistettu. Metsä on monille lajeille tärkeä elinympäristö, jota tarvitaan lisäksi sitomaan hiiltä.
Puun käyttöä energianlähteenä voidaan kuitenkin joutua nykytilanteessa arvioimaan uudelleen.
Keskisuomalaiset europarlamentaarikot ennakoivat, että jatkossa EU-maissa käytetään yhä enemmän omia energianlähteitä ja Euroopassa tuotettua energiaa.
– Puuta on polttoaineena hyvin saatavilla eri puolilla, vaikka maakaasun käyttö tyrehtyisikin, huomauttaa myös Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.
Järvenpääläinen Riitta Kontinen suhtautuu puun hyödyntämiseen polttoaineena myönteisesti.
– Jos olen oikein ymmärtänyt, että paljon riippuu (pienhiukkaspäästöjen osalta) siitä, käyttääkö kuivaa vai märkää puuta ja miten sen tulen sytyttää. Ei ole oikeastaan ikinä ollut sellaista ajatusta, ettei puuta pitäisi polttaa, hän pohtii.
Suomessa tuli vuonna 2020 alussa voimaan ekosuunnitteludirektiivi, joka asettaa tietyt laatu- ja päästövaatimukset teollisesti valmistetuille takoille vuodesta 2022 alkaen.
Vaan miten asiakas voi varmistua, että paikalleen muurattu leivinuuni polttaa mahdollisimman puhtaasti?
– Hiukkaspäästöjä saadaan paljon pienemmäksi, kun uuni on oikein rakennettu. Palotilat ovat oikeankokoiset ja ilmaa saadaan oikeisiin paikkoihin. Puhtaalle palamiselle suuri edellytys on se, että puu on todellakin kuivaa, sanoo muurari Samu Toivonen.
Tärkeää on paitsi hyvin tehty uuni, myös oikeanlainen käyttö. Leväperäinen tulisijan käyttö saa uunimuurarin huokailemaan.
– Ympäristönäkökohtia ja terveyshaittoja ei voi sivuuttaa. Uunissa pitää polttaa vain sitä, mitä on tehty sitä varten eli kuivaa ja oikeaan mittaan tehtyä polttopuuta. Myös poltettavan puun määrä täytyy olla oikea. Liikaa ei kannata polttaa, uunimuurari Petteri Stubb sanoo.
Jätepuut, maitotölkit ja muuta roskat kuuluvat muualle kuin omassa tulisijassa poltettaviksi. Samalla voi edesautta sitä, että oman kodin tulisija kestää pitkään.
Omavaraisuus vaatii hintansa
Järvenpäässä asuva Riitta Kontinen on seurannut kesän aikana sähkön hinnan nousua. Omakotitalo lämpiää nyt suoralla sähkölämmityksellä, niin kuin yli 500 000 muutakin suomalaista asuinrakennusta.
Kontinen aikookin seurata äitinsä esimerkkiä.
– Omaan omakotitaloon aiomme tehdä yläkertaan tulisijan. Sinne ei voi valitettavasti tehdä paikalleen muurattavaa uunia, mutta kamiina on tarkoitus hankkia.
Kontisen toiveena on, että sellainen löytyisi käytettynä. Silloin se ei paljon maksaisi.
Muussa tapauksessa kamiinankin hankkiminen maksaa muutamia tuhansia euroja.
Paikalleen muurattava tulisija on tietyssä mielessä myös varsin hintava investointi – ainakin, jos sitä vertaa muihin lisälämmönlähteisiin.
Siinä missä ilmalämpöpumppu maksaa noin 2000 euroa, vaatii varaavan takan muuraaminen noin 5000 euroa.
Jos pitää lisäksi muurata piippu ja erikseen vielä perustukset, voi tulisijan hintalappu olla pitkälti toistakymmentä tuhatta euroa. Tällöin saattaa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi nousta esimerkiksi maalämpökaivon poraaminen.
Siinä missä leivinuuni tai takka on lisä- tai varalämmönlähde, soveltuu maalämpö pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi.
Uunilla on kuitenkin yksi verraton etu.
Se lämmittää asuintiloja vuoren varmasti myös sähkökatkojen aikaan, kunhan vain liiterissä riittää hyvälaatuista polttopuuta.
– Onneksi meillä on täällä omia metsiä, mistä saa polttopuuta ja varmaan naapureiltakin täytyy niitä vähän ostella, Kontinen arvelee.
Mitä huonoja puolia hän näkee tulisijassa?
– Onko siinä jotain huonoja puolia? hän vähän hämmästyy.
– En osaa heti sanoa. Hyvä kysymys.
Miten talven lämmityskuluissa voi säästää? Keskustele aiheesta 18.8.2022 klo 23:00 saakka.
Lue lisää:
Kuuntele: