Aurinkoisena elokuun päivänä paimiolaisella uimalammella näyttää erilaiselta kuin normaalina kesäpäivänä. Lammessa ui sukeltajia, jotka tuovat mukanaan rantaan kasoittain vesikasvia: kiehkuravesiruttoa.
Kyseessä on koko EU:n alueella haitallinen vieraslaji, jota poistetaan nyt Hiekkahelmen uimalammesta sukeltamalla.
Hiekkahelmi on toinen lampi Paimiossa, josta kiehkuravesiruttoa on löydetty. Suomen ensimmäisen havainnon teki Valonian luonto- ja vesiasiantuntija Janne Tolonen noin kymmenen kilometrin päässä Paimion Ankkalammella viime kesänä.
Tolonen huomasi kasvin sattumalta ollessaan kävelyllä Ankkalammen rannalla. Kiehkuravesirutto muistuttaa Suomessa jo esiintyvää haitallista kanadanvesiruttoa, mutta sen lehdet ovat erinäköiset.
– Vein seuraavana päivänä näytteen Turun yliopiston kasvimuseolle, ja siellä havanto varmistettiin.
Suomea lähimmät kiehkuravesirutot on tavattu Ruotsin puolella Perämerellä. Asiantuntijat ovat seuranneet, milloin helposti leviävä kasvi ilmestyy Pohjanlahteen Suomen puolelle.
Uuden vesiruttolajin ilmestyminen paimiolaiseen lampeen on yllätys, jota ei voi selittää muuten kuin ihmisen toiminnalla.
– Vesiruttoja on akvaariokasveina, joten todennäköisesti jonkun akvaariosta tämä on lähtöisin, Janne Tolonen sanoo.
Hävitystyöt vievät vuosia
Kuinka vesirutto on sitten siirtynyt Ankkalammesta kymmenen kilometrin päähän Hiekkahelmeen? Kasvi leviää pienestäkin palasesta, joten se on voinut siirtyä sinne vaikka uimahousujen mukana, vesilinnun räpylässä tai jollakin kokonaan muulla tavalla.
Kasvin poistot sukeltamalla aloitettiin Hiekkahelmessä elokuussa. Tulos on ollut yllätys. Kiehkuravesiruttoa kasvaa lähes koko lammen alueella paljon enemmän kuin osattiin kuvitella.
– Kaikki kasvin osat pitäisi saada pois. Tilannetta seurataan ja sukelluksia joudutaan jatkamaan myös tulevina vuosina arvioi, projektisuunnittelija Laura Paarala.
Ankkalammessa tilanne on monimutkaisempi, sillä isompaan ja syvempään lampeen on ilmaantunut myös toinen haitallinen vieraslaji: aurinkoahven. Molempien poistaminen vaatii koko lammen tyhjentämistä.
Työtä ei voida aloittaa ennen aluehallintoviraston lupaa. Paimion ympäristöinsinööri Liisa Kaskiluoto toivoo, että työt voidaan aloittaa vuonna 2024.
– Uimaranta on sitten pois käytöstä ainakin puolitoista vuotta, kunnes lampi täytyy uudestaan.
Joku levittää ahvenia
Paimion lampien lisäksi kiehkuravesiruttoa on löydetty Paraisten Sydmosan sorakuoppalammesta. Esiintymispaikoista ei ole suoraa vesiyhteyttä laajempiin vesistöihin, mutta riskinä on, että kasvinosia kulkee uimareiden, kalastajien tai lintujen mukana mihin tahansa.
– Uusien vieraslajien torjunnassa tärkeintä on nopea toiminta, Janne Tolonen sanoo.
Aurinkoahventa sen sijaan on löytynyt jo yli 20 lammesta Varsinais-Suomessa. Todennäköisesti joku levittää niitä tahallaan.
– Aurinkoahvenen leviäminen lammesta toiseen näyttää systemaattiselta.
Näin ei pitäisi olla.
– Luontoon ei pitäisi tyhjentää akvaarioita eikä muutakaan. Sama koskee myös puutarhalajeja: ne pitää pitää omassa puutarhassa ja estää niiden leviäminen luontoon, Janne Tolonen sanoo.
Kiehkuravesirutto muodostaa tiheitä kasvustoja ja syrjäyttää kaiken muun kasvillisuuden. Se voi vaikuttaa koko vesistön ravinnekiertoon ja vedenlaatuun. Iso haitta on sekin, jos uimapaikat muuttuvat käyttökelvottomiksi.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 14. elokuuta kello 23:een asti.
Lue myös:
Suomesta löytyi kaksi uutta vierasperäistä kalalajia – kaloja löytyi varsinaissuomalaisista lammista