Mikkelin kaupungin energiaomistusten myynnistä tai uudelleenjärjestelystä on puhuttu kesän aikana paljon. Siksi kaupungin energiatyöryhmän torstaina julkistama selvitys eri vaihtoehdoista ei tuo pöytään mitään täysin uusia ideoita.
Yhteenvedossa tarkastellaan neljän eri vaihtoehdon vaikutuksia kaupungin taloustilanteeseen, omistajaohjaukseen ja kuntalaisten kukkaroon.
Tarkastelussa ovat kaupungin omistaman Etelä-Savon Energian (ESE) vähemmistöosuuden myyminen, vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen ja myyminen ESE:lle, Suur-Savon Sähkön osakkeiden myynti sijoittajalle sekä holding-yhtiön perustaminen Suur-Savon Sähkön kuntaomistajien kanssa.
Lisäksi energiatyöryhmä on tarkastellut julkisuudessa esillä olleen ristiinomistusmallin mahdollisuuksia.
Mikkelin kaupunginvaltuusto keskustelee vaihtoehdoista iltakoulussa tiistaina 16. elokuuta. Energiatyöryhmä päättää esityksestään kaupunginhallitukselle 7. syyskuuta. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset asiasta 26. syyskuuta.
Energiatyöryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenet Pirjo Siiskonen (kesk.), Eero Aho (kok.), Satu Taavitsainen (sd.), Raimo Heinänen (ps.) ja Heli Kauppinen (vihr.). Puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Alla esitellään selvityksen keskeiset havainnot. Energiatyöryhmän mukaan vaihtoehdot eivät ole paremmuusjärjestyksessä, eikä kyseessä ole muutenkaan esitys tai kannanotto.
A. Etelä-Savon Energian vähemmistöosuuden myyminen
- Myymällä osakkeista 40 prosenttia, kaupunki saisi myyntivoittoa 122–142 miljoonaa euroa (konsulttitoimisto KPMG:n arvio)
- Osingot ja korkotuotot vähenisivät
- Uusi omistajakumppani voisi tuoda yhtiön johtamiseen uutta osaamista ja hyvät suhteet rahoittajiin
- Nykyisen hintatason säilyttäminen vaatisi, että osakassopimuksessa sovitaan kohtuullisuudesta tulevassa hinnoittelussa
- ESE säilyisi kaupungin tytäryhtiönä ja sen olisi noudatettava edelleen konserniohjetta. Näin ollen merkittävissä asioissa olisi kysyttävä emokaupungin ennakkokantaa
- Ei veroseuraamuksia kaupungille, ostaja maksaisi 1,6 prosentin varainsiirtoveron
B. Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen ja myyminen ESE:lle
- Kaupunki saisi Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä 57 miljoonan kirjanpidollisen myyntivoiton. Se ei vaatisi vesilaitosyhtiön myymistä eteenpäin
- Kauppahinta olisi 172 miljoonaa euroa. Kaupunki saisi ESE:ltä 30 miljoonaa euroa rahaa. Kaupunki antaisi ESE:lle 71 miljoonaa euroa lainaa ja toiset 71 miljoonaa euroa korotonta lainaa (SVOP-sijoitus)
- Kaupunkikonserniin tulisi uutta rahaa vain 30 miljoonaa euroa, kun ESE myisi omistamansa Koskienergian osakkeet
- ESE:n omistajaohjaus säilyisi entisellään, mutta Vesilaitos ei olisi kaupungin ohjauksessa yhtä vahvasti kuin nykyisin
- Järjestely ei toisi ESE:en uutta osaamista. Vesilaitoksen osalta asia on selvittämättä
- Riskinä on, että veden hinta nousisi enemmän kuin ilman yhtiöittämistä. Alustavan selvityksen mukaan yhtiöittäminen pakottaisi nostamaan veden hintaa noin viidenneksellä
- Asia vaatii vielä lisäselvityksiä esimerkiksi varainsiirtoveron suhteen. Työryhmän mukaan ESE:n tilaama Spring Advisorin selvitys on ylimalkainen
C. Suur-Savon Sähkön osakkeiden myynti sijoittajalle
- Kaupunki saisi osakkeista 76 miljoonaa euroa. Pääomasijoittaja Capman on tarjonnut osakkeista 7 000 euroa kappaleelta
- Capman on ehdottanut mallia, jossa Mikkeli sijoittaisi osan kauppahinnasta yhteisesti omistettuun yhtiöön. Mikkeliin osuus olisi korkeintaan 49 prosenttia. Kaupungin kassaan jäisi vähemmän rahaa
- Kaupunki menettäisi osinkotuotot osittain tai kokonaan
- Pääomasijoittaja voisi tuoda hallitukseen uutta energia-alan osaamista ja hyvät suhteet rahoittajiin
- Suur-Savon Sähkön taksat ovat maan kalleimpia. Sijoittaja voisi tuoda osaamista, joka alentaisi taksoja
- Sijoittaja maksaisi varainsiirtoveron
- Suur-Savon Sähkö ei ole suostunut due diligence -tarkastukseen, jossa kartoitetaan yrityksen toimintaa ja siihen liittyviä riskejä. Tämä saattaa estää osakekauppojen toteutumisen.
- Suur-Savon Sähkö ja osa muista kuntaomistajista pitää Capmania vihamielisenä "nurkanvaltaajana", mikä voisi vaikuttaa yhteistyöhön negatiivisesti
- Järjestelystä irtautuminen olisi myöhemmin vaikeaa
D. Holding-yhtiön perustaminen Suur-Savon Sähkön kuntaomistajien kanssa
- Alijäämät katettaisiin kirjanpidollisesti
- Osinkotuotot pienenisivät holding-yhtiön hallintokulujen vuoksi
- Vaatisi omistajakuntien yksimielisyyttä esimerkiksi hinnoittelupolitiikasta
- Suur-Savon Sähkön yhtiöjärjestyksessä olevan äänileikkurin vuoksi holding-yhtiöllä olisi vain 10 prosentin äänivalta yhtiökokouksessa. Holding-yhtiön perustaminen olisi järkevää vain, jos äänileikkuri poistetaan
- Suur-Savon Sähkön taksat ovat maan kalleimpia. Holding-malli ei välttämättä laskisi hintoja, sillä se vaatii nykyistä yhtenäisempää omistajapolitiikkaa
- Holding-yhtiö joutuisi maksamaan ostamistaan osakkeista varainsiirtoveron