Tänä kesänä Euroopan suurin avaruusvaltio Ranska allekirjoitti kahdentenakymmenentenä maana Nasan Artemis Accords -sopimuksen avaruudessa ja erityisesti Kuussa toimimisesta.
Artemis-sopimuksen on allekirjoittanut tänä vuonna Ranskan lisäksi kuusi valtiota. Uusin sopimukseen sitoutunut maa on Saudi-Arabia, joka allekirjoitti sopimuksen heinäkuussa.
Artemis Accords on vuonna 2020 laadittu sopimus, joka määrittää yhteiset pelisäännöt avaruudessa toimimiselle.
Se on osa Nasan Artemis -projektia, jonka tarkoitus on lähettää ihmisiä uudestaan Kuuhun vuoteen 2024 mennessä, ja perustaa sinne tukikohta vuoteen 2030 mennessä. Artemis-hankkeen ensimmäinen miehittämätön koelento on määrä tehdä elokuun lopussa.
Kiinnostus Kuuta kohtaan ei johdu vain historian toistamisen halusta. Kaksi vuotta sitten Nasan tutkijat saivat selville, että Kuu on aiemmin oletettua metallipitoisempi.
Lisäksi Kuusta löytyy helium 3 -isotooppia, jonka osa tutkijoista näkee tulevaisuuden fuusioreaktoreiden polttoaineena.
Kiikarissa on myös matka Marsiin. Esimerkiksi Nasan suunnitelma punaisesta planeetasta nojaa harjoitteluun Kuussa.
- Suomalaisen Mars-tutkijan mielestä Marsiin kannattaa mennä vasta käymään. Kuuntele Tiedeykkösestä:
Sopimus on laadittu perinteistä poikkeavalla tavalla
Sopimusta voi pitää niin sanotusti “pehmeänä lakina” eli soft law -lakina. Hyvin yksinkertaistettuna kyseessä on sopimus, joka pyrkii ohjaamaan sen allekirjoittajien käyttäytymistä.
Itsessään se ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sillä on kuitenkin oikeudellista merkitystä.
Artemis-sopimusta voidaan pitää tästä syystä käännekohtana kansainvälisessä avaruuslainsäädännössä, uskoo avaruuslainsäädännön professori Christopher Newman EnglanninNorthumbrian yliopistosta.
Newman on kirjoittanut avaruuslainsäädäntöä käsittelevää kirjallisuutta, ja kirjoittaa tällä hetkellä kirjaa juuri Artemis Accords -sopimuksesta.
– Artemis-sopimus on laadittu perinteistä poikkeavalla tavalla. Avaruuden lainsäädäntö on aina laadittu YK:n Ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovassa komiteassa, mutta Artemis-sopimus on laadittu sen ulkopuolella. Se viittaa YK:n valvontakomiteaan, eikä ilmiselvästi ole yritys ohittaa komiteaa. Siitä huolimatta Artemis-sopimus on tehnyt juuri niin, Newman sanoo.
Newman näkee, että tulevaisuudessa avaruutta koskevat lait ovat entistä enemmän poliittisten sopimusten kaltaisia tiukkojen lakien sijaan, ja Artemis-sopimus on ensimmäinen esimerkki siitä.
Avaruuden lakien äiti on Avaruuden yleissopimus, joka on kansainvälinen yleissopimus ulkoavaruudessa toimimisesta.
Avaruuden yleissopimuksen mukaan ulkoavaruuteen, Kuuhun tai maan kiertoradalle ei saa sijoittaa joukkotuhoaseita. Lisäksi yleissopimuksen mukaan ulkoavaruutta ei voi omistaa yksikään valtio, vaan se on ihmiskunnan yhteinen.
Tämä sopimus on myös Artemis-sopimuksen perusta. Kaiken, mitä Artemis-sopimuksessa sovitaan, tulisi noudattaa yleissopimuksen henkeä.
Yleissopimuksen heikkoutena pidetään kuitenkin sen yksityiskohtien puutetta. Puutteita on pyritty korjaamaan uusilla tarkemmilla sopimuksilla, kuten 70-luvulla laaditulla Moon Agreement -sopimuksella. Se tunnetaan myös nimellä Moon Treaty.
Tällä sopimuksella haluttiin säädellä avaruuden resurssien hyödyntämistä.
Sopimuksen allekirjoitti kuitenkin harva valtio, ja suurimmat avaruusvaltiot Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pidättäytyivät allekirjoittamisesta.
Mihin sopimuksessa sitoudutaan?
Artemis-sopimuksessa sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin Kuussa, komeetoilla ja asteroideilla sekä Kuun ja Maan kiertoradoilla.
Sopimus käsittelee muun muassa kiertoradalle päätyvän romun rajoittamista, tieteellisen datan jakamista ja historiallisesti merkittävien paikkojen, kuten ihmisen ensimmäisen kuulennon laskeutumispaikan, koskemattomuutta Kuussa.
Erityisen mielenkiintoista Artemis-sopimuksessa on kuitenkin sen kohta, joka käsittelee Kuun resurssien hyödyntämistä. Newmanin mukaan Artemis-sopimus tulkitsee Avaruuden yleissopimusta niin, että avaruuden resurssien käyttäminen on sallittua yleissopimuksen rajoissa.
– Artemis-sopimuksen allekirjoittaneet maat ilmaisevat sopimuksessa, että he eivät julista Kuun resursseja tai alueita omakseen, he vain käyttävät niitä, mitä ei ole kielletty Avaruuden yleissopimuksessa, selittää Newman.
Erilaiset säännöt voivat aiheutta konflikteja esimerkiksi Kiinan kanssa
Toinen mielenkiintoinen kohta Artemis-sopimuksessa on siinä määritellyt “turva-alueet” (eng. safety zones), joita valtiot voivat julistaa Kuuhun.
– Turva-alueiden avulla valtiot voivat kertoa, että hei, me teemme tällä alueella tällaista projektia, kannattaa olla varovainen tai kiertää alue tai vaikkapa laskea ajonopeutta. Itsessään tämä kuulostaa melko viattomalta. Ongelma kuitenkin on, että tämä asettaa ehtoja Kuuhun. Jos valtio tekee omaa projektiaan tietyllä alueella ja antaa muiden ymmärtää, että heidän tulisi tehdä omalla alueellaan omat asiansa, tuntuu se epäviralliselta resurssien omimiselta, Newman selittää.
Newmanin mukaan turva-alueet antavat epäsuorasti ymmärtää, että toisen valtion turva-alueella toimimisesta on seurauksia.
Sopimuksen noudattaminen Kuussa voi aiheuttaa kitkaa sopimuksen allekirjoittaneiden maiden ja muiden valtioiden välillä. Vaarana on Newmanin mukaan erilaisten sääntöjen törmääminen Kuussa.
– En näe, että esimerkiksi Kiina kokee tarvetta historiallisten laskeutumispaikkojen säilyttämiselle, mihin sitoudutaan Artemis-sopimuksessa. Tulemme näkemään konflikteja, jotka johtuvat tällaisista erimielisyyksistä. Se on uskoakseni vääjäämätöntä, koska sama tapahtuu nyt jo Maassa. Avaruuden kiistat seuraavat yleensä Maan konfliktien jalanjäljissä tai toisinpäin, hän sanoo.
Sopimusta on kritisoitu Yhdysvallat-vetoisuudesta
Artemis-sopimusta on kritisoitu sen Yhdysvallat-vetoisuudesta, sillä sopimus on osa sen Artemis-projektia.
Osa valtioista näkee sopimuksen Yhdysvaltojen yrityksenä haalia itselleen mahdollisimman paljon valtaa avaruudessa. Venäjä on kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta juuri tästä syystä.
Toinen avaruusjätti Kiina ei ole allekirjoittanut sopimusta, sillä sen ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö on pannassa poliittisista syistä. Maiden välit ovat kiristyneet entisestään Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin Taiwanin vierailun jälkeen.
Kun Ranska allekirjoitti sopimuksen, avaruuslainsäädännön asiantuntija Arthur Sauzay ihmetteli asiaa:
– Olisin uskonut Euroopan maiden asettuvan erilaiselle kannalle sen suhteen, mitä sopimuksessa sanotaan. On hätkähdyttävää nähdä osan maista allekirjoittavan sen, hän sanoi.
Sauzayn mukaan osa asiantuntijoista tulkitsee sopimusta niin, että siinä mainitut turva-alueet mahdollistavat allekirjoittaneille yksityisiä alueita Kuusta. Ensisilmäyksellä tämä rikkoo Avaruuden yleissopimuksen henkeä vastaan, jossa Kuun ja sen resurssien todetaan olevan ihmiskunnan yhteistä omaisuutta.
Artemis-sopimus houkuttelee valtioita yhä enemmän
Kritiikistä huolimatta professori Newman pitää Artemis-sopimusta hyvänä asiana.
– Vähintäänkin tiedämme, millaisilla säännöillä Yhdysvallat ja muut valtiot aikovat toimia Kuussa. Tämä sopimus asettaa voimaan vakiintuneita lakeja ja pyrkii yhtenäistämään jo olemassa olevia normeja. Se on hyvä alku, hän sanoo.
Newman uskoo, että Artemis-sopimus saa tulevaisuudessa entistä enemmän allekirjoittajia. Sopimuksen allekirjoitti alussa kahdeksan valtiota, ja nyt allekirjoittaneita on kaksikymmentäyksi.
– Ranskan allekirjoitus on todella mielenkiintoinen. Sekä Ranska että Australia ovat antaneet ymmärtää, että ne tukevat Moon Treaty -sopimusta, Newman sanoo.
Moon Treaty -sopimuksen mukaan Kuun resurssien hyödyntämisen tulisi olla tasapuolista. Nyt Ranska on kuitenkin sitoutunut noudattamaan Artemis-sopimusta, joka saattaa muuttaa Kuun pelisääntöjä.
– Ilmassa on vahvoja merkkejä siitä, että valtiot ovat siirtymässä kohti Artemis-sopimusta.
Lue myös:
Elon Muskin SpaceX rakentaa kuumoduulin, jonka on määrä viedä nainen kuuhun ensimmäistä kertaa
Venäjä ja Kiina aikovat rakentaa tutkimusaseman Kuuhun
Kiina ja Yhdysvallat käyvät uutta kilpajuoksua Kuuhun – Miksi Kuu kiinnostaa jälleen?
KORJAUS 28.8.2022 klo 15:15: Juttua muokattu alla näkyvällä tavalla.
- Tällä sopimuksella haluttiin kieltää avaruuden resurssien kaupallinen hyödyntäminen. -> Tällä sopimuksella haluttiin säädellä avaruuden resurssien hyödyntämistä.
- Avaruuden lakien äiti on Avaruuden yleissopimus, joka on kansainvälinen yleissopimus ulkoavaruudessa toimimisesta ja sen resurssien hyödyntämisestä. -> Avaruuden lakien äiti on Avaruuden yleissopimus, joka on kansainvälinen yleissopimus ulkoavaruudessa toimimisesta.
- Lisäksi yleissopimuksen mukaan ulkoavaruutta ja sen resursseja ei voi omistaa yksikään valtio, vaan se on ihmiskunnan yhteinen. -> Lisäksi yleissopimuksen mukaan ulkoavaruutta ei voi omistaa yksikään valtio, vaan se on ihmiskunnan yhteinen.
- Artemis-sopimus tulkitsee Avaruuden yleissopimusta niin, että avaruuden resurssien käyttäminen on sallittua yleissopimuksen rajoissa. -> Newmanin mukaan Artemis-sopimus tulkitsee Avaruuden yleissopimusta niin, että avaruuden resurssien käyttäminen on sallittua yleissopimuksen rajoissa.
- Moon Treaty -sopimuksen mukaan Kuun resurssit tulisi jakaa tasapuolisesti ja kaikkia hyödyttäen. Nyt Ranska on kuitenkin sitoutunut noudattamaan Artemis-sopimusta, joka mahdollistaa resurssien hankkimisen Kuusta. -> Moon Treaty -sopimuksen mukaan Kuun resurssien hyödyntämisen tulisi olla tasapuolista. Nyt Ranska on kuitenkin sitoutunut noudattamaan Artemis-sopimusta, joka saattaa muuttaa Kuun pelisääntöjä.