Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suuret tuloerot voivat vieraannuttaa ystäviä toisistaan – vapaa-ajanvietosta on tullut entistä kulutuskeskeisempää

Aiemmin raha ei näytellyt vapaa-ajassamme näin suurta roolia, sanoo sosiologian professori. Esimerkiksi polttariviikonloput tai ravintolatapaamiset eivät ole kaikille mahdollisia.

Auringonottajia Espoon Oittaalla.
Kesällä ystävien kanssa voi viettää aikaa esimerkiksi uimarannalla. Vapaa-ajan vietosta on tullut entistä kulutuskeskeisempää, mutta ilmaisiakin ajanviettotapoja vielä on. Kuvituskuva. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
  • STT

Ystävien väliset tuloerot voivat vieraannuttaa heitä toisistaan. Ystäviä nähdään vapaa-ajalla, joten suurilla tuloeroilla voi olla hyvinkin suuri merkitys, kertoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

– Ystävän pienet tulot voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, voidaanko mennä kahville, syömään, ostoksille tai matkustaa jonnekin. 2000-luvulla vapaa-ajasta on tullut kulutuskeskeisempää, joten tuloeroihin liittyvät haasteet ovat voineet kasvaa ja tulla näkyvämmiksi. Aiemmin raha ei näytellyt vapaa-ajassamme samanlaista roolia.

Wilskan mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että hyvin erilaiset elämänpiirit ja mahdollisuudet tehdä asioita alkavat hitaasti vieraannuttaa ystäviä toisistaan. Suuret tuloerot voivat pahimmassa tapauksessa johtaa välirikkoihin.

Varakkaampi osapuoli voi loukkaantua, kun ystävä ei osallistu esimerkiksi tärkeisiin juhliin – vaikka todellinen syy olisi se, ettei ystävällä ole varaa osallistua. Pienituloisempi voi hermostua, jos varakkaampi ystävä ei osaa ottaa hänen tilannettaan huomioon.

Suomessa ei ole jakamisen kulttuuria

Wilskan mukaan vähemmän tienaava osapuoli kokee helposti häpeän ja ulkopuolelle jäämisen tunteita. Moni jää rahaa vaativista tilanteista mieluummin pois kuin kertoo rahattomuudestaan suoraan.

– Suomessa ei ole samanlaista jakamisen kulttuuria kuin esimerkiksi monissa muissa Euroopan maissa, ja täällä koetaan vaikeaksi molemmat roolit: sekä tarjoaminen että vastaanottaminen. Yhteisöllisemmissä kulttuureissa on luonnollista, että varakkaampi maksaa, jos toisella ei ole rahaa.

Mitä läheisemmästä ystävästä on kyse, sitä todennäköisemmin omasta taloudellista tilanteesta kerrotaan avoimesti ja rehellisesti. Etäisemmässä ystävyyssuhteessa rahaa vaativia tilanteita on matalampi kynnys väistellä, sanoo kotitaloustieteen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta.

Aution mukaan yleisessä puhumisen kulttuurissa on tapahtunut suuri harppaus 20 vuodessa.

– Toisaalta edelleen on paljon myös niitä, jotka eivät kerro taloudellisista vaikeuksistaan vaan pitävät yllä samaa elämäntyyliä, joka sitten johtaa velkaantumiseen.

Hän uskoo, että pienituloisuudesta ja sen vaikutuksista puhuminen on helpompaa nuoremmille ikäluokille. Iän karttuessa ja sosiaalisen aseman noustessa syntyy odotuksia siitä, että rahaa niin sanotusti pitäisi jo olla paremmin käytössä.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.