Helsinkiläisartisti Mariska saapuu jopa vähän ennen sovittua aikaa haastatteluun kalliolaisten olohuoneeseen, ravintola Rytmiin.
Rytmi on vielä kesäajassa ja kiinni, mutta myös Pelle Miljoonasta tuttu säveltäjä ja sanoittaja Ari Taskinen käy nykimässä ravintolan ovea. Siellä imuroidaan edellisillan tunnelmia pois.
Ystävällinen henkilökunta antaa meidän istua ravintolan nurkkaan. Bowie-paita päällä, verkkareissa ja lippiksessä paikalle saapuneen Mariskan look on vähintäänkin katu-uskottava.
Reino Helismaa -sanoittajapalkinto toista kertaa naiselle
Työväen Sivistysliitto myönsi Mariskalle heinäkuun lopulla Reino Helismaa -sanoittajapalkinnon. Mariska oli toinen naissanoittaja, jolle palkinto myönnettiin. Vuodesta 1989 lähtien, 3–5 vuoden välein jaetun tunnustuksen sai vuonna 2019 Paula Vesala.
– Olen erittäin iloinen palkinnosta, se on suuri kunnia, Mariska toteaa, mutta jatkaa.
– Olenhan minä parikyt vuotta tehnyt tätä hommelia, niin kyllä tuollainen välikiitos aina ilahduttaa mieltä, nainen naurahtaa.
Musiikkibisneksessä leipäänsä ansaitsee joukko sanataitureita, joiden omat tai käännöstekstit ovat elimellinen osa kotimaista musiikkia. Nämä ammattilaiset työskentelevät usein vuosikymmeniä taustalla, jääden niminä yleisölle tuntemattomiksi.
– Yleensä se taustatyö, joka ei ole framilla olemista, jää näkymättömäksi työksi, Mariska muistuttaa.
– Silloin, kun lauluja kirjoitetaan, fokus ei ole siinä luovassa tiimissä vaan esiintyjässä.
Mariskan toisille artisteille sanoittamista kappaleista tunnetuin ja rakastetuin lienee Jenni Vartiaisen haikea Missä muruseni on. Mariskan sanoittajataival eroaa monista muista tietysti siinä, että hän on itse paitsi lauluntekijä myös esiintyvä artisti.
Punkista rapin kautta tangoon ja takaisin?
Musiikintekijöiltä odotetaan usein jatkuvaa uudistumista.
Mariska julkaisi heti vuoden alussa itsestään kuvia uudessa punk-tukassa. Hän tosin muistuttaa, että punk on oikeastaan paluuta artistin nuoruuteen. Vasta sen jälkeen tuli rap ja rastat.
– Enhän mä näitä tyylinvaihdoksia tekis, jos ei ne olis mulle luontaisia. Mä olen tuulella käypä kone. Niin kuin mä joskus mun ensimmäisessä kappaleessa sanoin, must ei neitii saa ees tekemällä.
Artisti kieltää suunnittelevansa siirtojaan tai tekemisiään mitenkään järjestelmällisesti kynän ja paperin kanssa. Päin vastoin.
Osallistuminen suureen tv-tuotantoon, vuoden 2020 Vain elämää -kauteen oli hyvä veto ja mieluisa.
– Minusta se on hauska ohjelma. Olen seurannut sitä tosi pitkään. Kyllä se oli minulle ihan selvä, että jos mua sinne pyydetään, niin kyllä mä mielelläni lähden. Sit vihdoinkin kysyttiin messiin, Mariska kertoo.
Liehuvien kutrien tilalle kiiltävät sivukaljut
Edessäni istuvan artistin vaihtuvat tyylit käyvät yksiin myös paitansa esikuvan kanssa. Bowie oli tyylin ja sen vaihtamisen mestari.
Vain elämää tv-ohjelman hillitty lady like -Mariska liehuvine kutreineen on muisto vain. Samoin pilkkumekossa keikistelevä tango-Mariska.
– Just aamulla ajoin keesin tosta noin, Mariska näyttää päänsä kaljuksi vedeltyjä sivuja. – Sain kaljut kiiltämään taas, hän nauraa.
Nykytyylillä artisti solahtaa myös lähiörap-skeneen noin vain.
– Ehkä mulla oli aiemmin naisellisempi olo. Nyt mulla on ehkä vähän miehekkäämpi fiilis, niin mä olen päästänyt taas reiskan valloilleen, nainen toteaa.
Tänään reiskaa ei kuvata.
Tarkasta tämä
Helsinkiläinen Anna Maria Rahikainen aloitti ammattimaisen uransa musiikin parissa 2000-luvun alkupuolella. Mariska-nimellä suomeksi räpänneen nuoren naisen osuvat sanoitukset pääsivät pian kuuluviin radioaalloille esimerkiksi kappaleissa Tarkasta tämä, Anteexi ja Murha.
– Mä tulin aika puskista tänne Suomeen. Olin asunut monta vuotta ulkomailla opiskelemassa. Sitten vaan ajattelin, että mä kokeilen räppii. Että jotainhan tässä pitää tehdä, hän naurahtaa.
– Muutenkin tykkäilen siitä musiikinlajista erityisen paljon.
Elettiin Fintelligenssin huimaa kultakautta.
– Ei ollu kauheesti naisia tekemässä täällä. Muutamia oli, Mariska muistaa.
Alussa tekeminen oli vaikeaa eikä se ole helpoksi tullut hänelle vieläkään. Rap on laululyriikan kuninkuuslaji, artisti muistuttaa. Mariskan mielestä on helpompi tehdä lauluja kun hallitsee rap-kirjoittamista.
Vaikka Mariskan tyylilajit ovat vuosien saatossa vaihdelleet, kaikilla hänen julkaisemillaan levyillä on ollut räppiä mukana, niin myös seuraavalla.
– Tulevalla levyllä ei ehkä ole puhdasveristä räppiä, mutta se on yksi tyyli mitä mä käytän, sekoittelen omassa sekametelisopassani. Kyllä siellä kaikuja on, joo.
Suomenkielinen rap on Mariskan mielestä kehittynyt parissakymmenessä vuodessa järkyttävän paljon.
Beibi-meiningistä, haparoivista ensiaskelista tähän päivään
Artisti Mariskan menestyksestä kertoo se, että hän vetää puoleensa menestyneitä tukijoita, ihailijoita tai ystäviä. Yhdeksi heistä on julkisuudessakin ilmoittautunut entinen tv- ja radiotoimittaja, nykyinen liikemies Jari Sarasvuo.
Myös muusikko Remu Aaltonen on Mariskan tuttu ja ystävä. Remu on ollut vuosia sitten mukana Mariskan musiikkivideolla.
– Myöhemmin otin häneen yhteyttä ja kysyin mitä mun pitää lykätä päälle Tangomarkkinoille? Pompin yks iltapäivä bikineissä sen vintillä. Siellä me soviteltiin, kun sillä oli ihan järkyttävät varastot rytkyjä siellä. Katottiin, jos mulle löytys jotain.
Siitä lähtien muusikot ovat olleet säännöllisen epäsäännöllisesti tekemisissä keskenään.
No entäs se Sarasvuo sitten?
– Tapaan tässä monenlaisia ihmisiä. Jarin tapasin niin, että hän otti itse muhun yhteyttä ja pyysi kurssilleen, artisti summaa.
Teemme haastattelua ajankohtana, jolloin on juuri uutisoitu kotimaisten musiikin suurnimien, Vesa Matti Loirin ja Jussi Hakulisen poismenosta. Mariska kertoo joskus tavanneensa Yö-yhtyeelle kirjoittaneen Hakulisen.
– Nopeesti vaihdettiin läppii. Hän vaikutti herkältä mieheltä. Ei perus laulunkirjoittaminen ole iästä kiinni. Esimerkiksi kappaleet, jotka hän on tehnyt ja sitten vaikka Muruseni, ne on aika ajattomia, ei tähän päivään sidottuja teemoja. Molemmat olemme käyttäneet myös sellaisia klassisia biisinkirjoittamisen keinoja, Mariska selventää.
Rakkauden eri muodot
Mariska on uuden levynsä suhteen huojentunut siitä, ettei enää kirjoita yksin.
– Mä en tykkää tehdä oikein mitään enää yksin. Uuden levyn kaikki sävellykset ja sanoitukset on tehty kimppaan Väinö Walleniuksen ja Jouni Raatikaisen kanssa.
Levyn teemoina ovat intohimo ja rakkauden eri muodot. Yhdessä biiseistä on pitkästä aikaa jopa yhteiskunnallista sanomaa. Mariska kokee tällä hetkellä olevansa osana parempaa työyhteisöä kuin koskaan aikaisemmin.
– Mua ei rajoiteta millään tavalla, mutta käyn jatkuvasti keskustelua ydinporukan kanssa siitä mitä me ollaan tekemässä.
Tosiaalta Mariska ei koe, että häntä olisi koskaan musiikintekijänä rajoitettu.
– Ehkä olen aikaisemmin heittänyt vaan onkea joka suuntaan ja tehnyt tosi epäsuunnitelmallisesti näitä juttuja. Nyt mä teen suunnitelmallisesti.
Mariska kirjoittaa nykyään tosi vähän muille. Paitsi juuri viime viikkoina hän on kyllä tahkonnut käännöstekstejä toisille artisteille, mutta fokus on ehdottomasti omassa jutussa.
– Urani alussa otin kaikki toimeksiannot vastaan. Aloitin määrällä. Halusin vaan hioo mun tekniikkaa ja opetella kirjoittamista. Nykyään, kun mä koen, että olen teknisesti vähän harjaantuneempi, niin sen luovan hetken laadukkuus on mulle ensisijaisen tärkeätä.
Lue myös: