Vuosisatoja vanhojen talojen puiset palkit törröttävät rankkasateiden jäljiltä rauniokasassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
Elokuisten sateiden rankkuus on ollut liikaa useille rakennuksille vanhassakaupungissa, joka on Unescon listaama maailman kulttuuriperintökohde.
Rankkasateet ovat romahduttaneet kymmenen vanhankaupungin taloa ja vaurioittaneet pahoin ainakin 80:aa muuta, sanovat Sanaassa valtaa pitävät huthikapinalliset uutistoimisto AP:n mukaan.
Jemenissä on ollut vuoden alusta lähtien epätavallinen sää: keväällä maa kärsi rajusta kuivuudesta ja kesällä alkanut sadekausi toi mukanaan poikkeuksellisen rankat sateet. Maan ilmatieteen laitoksen mukaan yhden päivän aikana on voinut sataa jopa 88 millimetriä, uutistoimisto Reuters kertoo.
Jatkuvat rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia ja maanvyöryjä. Taloja, teitä, siltoja ja viljelyksiä on tuhoutunut. Koko maassa yli 80 ihmistä on kuollut.
Sateiden lisääntyminen uhkaa myös Machu Picchua
Poikkeuksellisia säitä on yhä enemmän eri puolilla maailmaa ilmastonmuutoksen edetessä. Tämän ovat huomanneet karvaasti myös kulttuuriperinnön vaalijat.
– Ilmastonmuutoksen vaikutuksista on tullut viime vuosien aikana yksi suurimpia uhkia maailmanperintökohteille, sanoo erityisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta.
Jemen on siinä mielessä monimutkainen esimerkki, että siellä on sodittu seitsemän vuotta, Wessman huomauttaa. Vanhoja rakennuksia on jatkuvasti ylläpidettävä perinteisin menetelmin, ja Sanaassa tätä ei ole pystytty sodan takia tekemään. Tämä on lisännyt romahdusriskiä.
– Mutta maailmanlaajuisesti on selvästi huomattu, että ilmastonmuutos vaikuttaa näihin maailmanperintökohteisiin eri tavoin. Yhä enemmän kohteita on uhattuna suoraan johtuen ilmaston vaikutuksesta, Wessman sanoo.
Yksi esimerkki on Machu Picchu Perussa. Rankkasateiden lisääntyessä maanvyörymät ovat jopa peittäneet osin raunioita.
Brasiliassa Minais Geraisin osavaltiossa puolestaan rajut sateet vaurioittivat alkuvuonna kahta maailmanperintökohdetta, siirtomaa-ajan tyylin säilyttänyttä Ouro Preton kaupunkia ja historiallisia kohteita Congonhasin kaupungissa, YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco kertoo.
Esimerkkejä löytyy myös läheltä, kuten maailmanperintökohde Petäjäveden kirkko, Wessman sanoo.
– Meidän perinteinen rakennuskantamme on hirsirakenteista. Esimerkiksi Petäjäveden kirkko on hirsirakennus ja sitä ei ole lämmitetty. Kun meillä on tällaisia talvia, ettei ole välttämättä enää pakkasta ja kuivaa ilmaa, vaan sataa pitkin talvea, kosteus rakenteissa lisääntyy. Sen vuoksi rakennus lahoaa ja homevaurioita tulee enemmän.
Suomessa iso ongelma kosteus, toisaalla kuivuus
Kulttuuriperinnön vaalimista edistävä Heritage järjestö huomauttaa, että esimerkiksi pieni muutos lämpötilassa muuttaa suhteellista kosteutta. Tämä voi puolestaan johtaa kivi- ja keramiikkakohteiden rapautumiseen. Myös biologinen aktiivisuus voi muuttua, ja sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus sekä rankkasateet ja myrskyt yltyvät.
Samalla lisääntyvät maastopalot, rannikon eroosio ja tulvat.
Wessman toteaa, että kullakin alueella suurin ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka vaihtelee sen mukaan, millainen ilmasto kyseisellä alueella on aiemmin ollut.
– On puhuttu paljon rankkasateista, mutta kuivuus on vastaavanlainen ongelma. On paljon maasta ja savesta tehtyjä rakennuksia, jotka kärsivät kuivuudesta.
Yhdessä Euroopan kulttuurisista aarreaitoista, Kreikassa, maastopalo uhkasi viime vuonna Olympian arkeologista aluetta. Toissa vuonna tuli mustasi, joskaan ei tuhonnut, Mykenen arkeologisen kohteen kuuluisan leijonaportin, kertoo Greek Reporter -nettilehti.
Ilmansaasteet ja happosade ovat puolestaan aiheuttaneet rakenteellisia ongelmia Ateenan Akropoliksessa.
Suomessa päällimmäisiä ongelmia ovat kosteus, lisääntyneet sateet ja merenpinnan nousu.
Esimerkiksi Suomenlinnassa osa puolustusmuureista on rakennettu hiekan päälle. Jos merenpinta nousee, se kuluttaa pois hiekkaa, ja on riski, että vallit romahtavat, Wessman kertoo.
– Tällaista on jo nähty eri puolilla Eurooppaa.
Wessman ei ole menettänyt toivoaan
Wessmanin mukaan kansainvälisesti tehdään jatkuvasti töitä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ilmastonmuutoksen edetessä. Esimerkiksi maailmanperintösopimuksessa ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien estämiseen ja tuhojen korjaamiseen alettiin kiinnittää huomiota jo vuonna 2005.
Ilmastonmuutos aiheuttaa paljon lisätöitä maailmanperintökohteissa, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville. Wessman ei kuitenkaan ole heittänyt toivoa.
– Siinä mielessä olen optimisti, että vielä on mahdollisuuksia puuttua asioihin. Samalla pelkään, että joissain kohteissa myöhästymme.
Lue myös:
Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos pahentaa satoja tauteja
Voit keskustella aiheesta 20.8 klo 23:een saakka.